Opetushallituksen työryhmä ehdottaa radikaalia muutosta

Opetushallituksen työryhmä on esittänyt radikaalia ehdotusta, jonka mukaan ylioppilastutkintoon lisättiin islamin uskonnon koe. Tämä ehdotus on osa katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraporttia, jossa tarkastellaan, kuinka katsomusaineiden opiskelu voitaisiin tehdä nykyistä yhdenvertaisemmaksi.

Ylioppilaskokeen rajoitukset ja niiden vaikutus

Työryhmä on laatinut kaikkiaan 13 ehdotusta, joista keskeisin on juuri islamin uskonnon lisääminen ylioppilaskokeeseen. Tällä hetkellä ylioppilaskoe on rajoitettu vain evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen uskontoon sekä elämänkatsomustietoon. Tämä rajoitus on herättänyt keskustelua siitä, kuinka opiskelijoiden mahdollisuuksia tasapuolistetaan.

Opiskelijoiden kiinnostus islamin oppiaineeseen

Ehdotuksen taustalla on huoli siitä, että ylioppilaskokeen tulokset vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksiin. Vuonna 2023–2024 lukion suorittaneista 361 opiskelijaa opiskeli islamin uskontoa, mikä osoittaa, että mielenkiinto ainetta kohtaan on merkittävää. Ortodoksista uskontoa opiskeli puolestaan 327 opiskelijaa. Tämä ero viittaa siihen, että monet opiskelijat jäävät ilman mahdollisuutta osoittaa tietämystään islamista ylioppilaskirjoituksissa.

Ehdotuksen laajemmat vaikutukset

Työryhmän johtaja Outi Raunio-Hannula korostaa, että pelkkä islamin uskonnon lisääminen ei täysin ratkaise epätasa-arvoa, sillä kouluissa opetetaan myös muita uskontoja. Muiden uskontokurssien kirjoittaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista ylioppilaskokeissa. Tämä herättää kysymyksen, miksi joitakin uskontokursseja ei tueta yhtä lailla.

Lainsäädäntömuutostehtävät

Työryhmä on lisäksi ehdottanut, että lainsäädäntöön tulisi tuoda muutos, joka mahdollistaisi kaikkien opiskelijoiden vapauden opiskella mitä tahansa uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Tällä hetkellä opiskelijat, jotka kuuluvat evankelisluterilaiseen kirkkoon, voivat opiskella vain omaa uskoaan.

Vaikutukset lukion opetussuunnitelmaan

Muutos ei koskisi perusopetusta, kuten ala- ja yläkouluja, mutta voisi vaikuttaa merkittävästi lukion opetussuunnitelmaan. Raunio-Hannula myöntää, että ennakoiminen muutosten vaikutuksista on haastavaa, mutta hän uskoo, että muutoksiin voidaan reagoida jaksomuotoisessa lukiokoulutuksessa, jossa opiskelijat tekevät valintojaan itsenäisesti.

Katsomusaineiden kehittämisryhmän tarkastelut perusopetuksessa

Katsomusaineiden kehittämisryhmä on myös tarkastellut perusopetusta ja esittänyt, että oppilailla ei tulisi olla oikeutta osallistua oman uskonnollisen yhdyskunnan tarjoamaan opetukseen koulun vaihtoehtojen sijasta. Työryhmä korostaa, että koulun tulisi olla keskeinen toimija uskonnon opetuksessa, ja että uskonnollisten yhdyskuntien opetuksen sisältöä ja laajuutta ei ole määritelty selkeästi, mikä herättää huolta opetuksen laadusta.

Opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet

Suomessa on tällä hetkellä mahdollista, että oppilas tai opiskelija ei osallistu lainkaan koulun katsomusaineen opetukseen. Työryhmä ehdottaa tätä mahdollisuutta poistettavaksi, minkä avulla voitaisiin parantaa opetuksen laatua ja yhdenvertaisuutta. Tämä ehdotus saattaa herättää laajaa keskustelua eri uskontokuntien keskuudessa ja sen ympärillä.