Työllisyys- ja palkkatuen siirtyminen kuntien vastuulle vuodenvaihteessa tuo mukanaan isoja muutoksia. Tämä mahdollinen muutos voi johtaa suuren joukon pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen, kun tärkeä tuki uhkaa loppua.

Jan Lindroos, 47, Jyvaskyläläinen, toimii puutyöpajan ohjaajana paikallisessa yhdistyksessä. Hän sai palkkatuetun työpaikan reilut kuukausi sitten, minkä jälkeen hän on ollut yli neljä vuotta työttömänä. Pitkään työttömänä olleena Lindroos on huomannut itsessään selkeää muutosta: ihmisten parissa työskentely on saanut hänet entistä aktiivisemmaksi ja rohkeammaksi.

Työnantajalle tarjottava palkkatuki on ollut tärkeä työllistämiskeino erityisesti vaikeasti työllistyville henkilöille. Palkkatukea myönnetään eri prosenttimääriä palkkauskustannuksista, ja sen myötä monet työllistäjät ovat voineet ottaa pitkäaikaistyöttömiä työntekijöiksi. Voimassa olevan uudistuksen myötä kuntien taloudelliset paineet kuitenkin kasvavat, ja palkkatuen rahoittaminen voi tulla kuntia kalliimmaksi kuin aiemmat sakkomaksut työttömyydestä.

Nykyisin sakkomaksu työttömyydestä on 400 euroa kuukaudessa, ja kuntaliiton mukaan se voi saada palkkatuen kustannukset nousemaan jopa 1600 euroa per työtön vuonna 2024. Tämä muutos pakottaa kunnalliset päättäjät miettimään tarkoin, mihin rahaa kohdistetaan – onko se työllistämiseen, vai tulisiko se ohjata muualle?

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen varoittaa, että tämä kehitys voi vähentää palkkatuen käyttöä ja siten jättää pitkäaikaistyöttömät yhä enemmän yhteiskunnan reunoille. Hirsjärven mukaan, joka johtaa työttömien keskusjärjestöä, palkkatuki saattaa kadota lähes kokonaan pitkäaikaistyöttömien tukemisesta. Tämä voisi johtaa siihen, että yhä useampi työtön siirtyy syrjäytymisen kynnykselle.

Palkkatukijärjestelyjen lakkauttaminen ei vaikuta vain taloudellisesti, vaan se voi myös heikentää yhteisön koonneisuutta ja lisätä sosiaalista eriarvoisuutta. Mehtosen mukaan yksityiselle sektorille suuntautuva palkkatuki on ollut tehokkaampi keino edistää työllistymistä, kuin julkinen sektori, mutta muutoshuolet ovat suuria.

Erja Blomberg, Jyvaskylän Suvannon toiminnanjohtaja, sanoo, että mikäli tuet loppuvat, se johtaa väistämättä suuriin ongelmiin – erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Blomberg pelkää, että ilman järjestöjen tukea monet jäävät vaille resursseja ja mahdollisuuksia.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on jo nyt kasvussa, ja jos järkeviä tukitoimia ei ole, syrjäytymiskierre voi vain pahentua. Lindroos pitää tärkeänä, että työttömille annetaan mahdollisuus osallistua erilaisiin työllistämisohjelmiin, erityisesti sellaisiin, jotka tarjoavat matalan kynnyksen työntekijöiksi pääsyä ja aktivoivat yksilöitä.

Jos työttömien tukijärjestelmät heikkenevät, se ei vaikuta vain yksilöihin, vaan voi myös murentaa koko yhteiskuntaa. On elintärkeää, että tulevat päätökset eivät leikkaa niitä mahdollisuuksia, jotka auttavat ihmisiä pääsemään takaisin työelämään ja ehkäisevät syrjäytymistä.