Suomessa isojen kaupunkien, kuten Turun ja Helsingin, paloasemilla on syntynyt yllättävä ongelma. Pelastuslaitokset eivät ehdi hoitaa hätätilanteita annetuissa aikarajoissa, mikä on aiheuttanut vakavia huolia asukkaiden turvallisuudelle. Erityisesti hyvinvointialueiden taloustilanne on este uuden infrastruktuurin kehittämiselle.

Turussa ja Raisiossa on alueita, joihin pelastuslaitoksen reagointiaika on ylittänyt sisäministeriön asettamat rajat. Pelastuspäällikkö Sebastian Holm kertoi, että ongelmat ovat jatkuneet jo neljä vuotta, ja tilanne on vakava.

Tilanne ei rajoitu vain Turkuun ja Raisioon; muissa suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, on myös havaittu viiveitä. Helsingissä pelastuslaitosten toimintavalmiusaikoja ollaan tällä hetkellä korjaamassa uhkasakon uhalla, ja sama tilanne toistuu useissa muissakin suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johtaja Vesa Halonen kuvailee, että tämä on erityisesti suurten kaupunkien ongelma. Viime kädessä puutteet voivat johtaa uhkasakkoihin, mikäli tilanteeseen ei puututa nopeasti.

Uusien paloasemien perustamista tarvitaan kiireellisesti. Turun ja Tampereen alueilla on esitetty suunnitelmia uusista paloasemista, ja Länsi-Turun alueelle on erityinen tarve lisäasemille. Suunnitelmien toteuttamiseksi vaaditaan kuitenkin lisää rahoitusta, jota ei ole saatavilla nykyisessä taloustilanteessa.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtaja Teemu-Taavetti Toivonen kertoi, että Tampereella on jo aloitettu työnteko uuden Nekalan paloaseman rakentamiseksi. Sen odotetaan parantavan reagoimisaikoja paikallisesti, mutta uusien asemien perustaminen edellyttää laajaa investointia ja henkilöstön palkkaamista.

Sisäministeriö julkaisi äskettäin uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen, joka toivottavasti tuo muutoksia riskiluokkiin ja parantaa tilannetta. Uuden ohjeen myötä osa korkeamman riskiluokan alueista saattaa siirtyä alempiin riskiluokkiin, mikä auttaa pelastuslaitoksia priorisoimaan resursseja tehokkaammin.

Vaikka osa puutteista voisi korjata itsestään, pelastustoimen asiantuntijat ovat huolissaan siitä, mikäli toiminta ei parane. On ymmärrettävä, että tarvitaan syvällisiä muutoksia niin infrastruktuuriin kuin nykyaikaisiin toimintakäytäntöihin. Asukkaat ovat huolestuneita siitä, pystyvätkö pelastuspalvelut vastaamaan hätätilanteisiin tehokkaasti ja turvallisesti.

Samaan aikaan on tärkeää myös pohtia, mikä vaikutus viiveillä on asukkaiden turvallisuuteen. Henkien pelastaminen ei ole vain kykyä päästä paikalle nopeasti, vaan myös siihen liittyvää ennakoivaa suunnittelua ja resursointia.

Yksi kysymys nousee ylitse muiden: ovatko suuret kaupungit tarpeeksi valmiita tarjoamaan asukkailleen turvallisen ja tehokkaan pelastuspalvelun tulevaisuudessa?