Baltian maat aikovat irtautua Venäjän ja Valko-Venäjän sähköverkosta helmikuun alussa, vahvistavat Viron ja Liettuan kantaverkkoyhtiöiden tiedotteet. Tämän historiallinen siirto tapahtuu aikarajalla 7.-9. helmikuuta ja sen myötä Baltian maat integroituvat Manner-Euroopan sähköverkkoon, johon kuuluu suurin osa EU-maista sekä Turkki ja Balkanin alueet.

Tämä muutos parantaa Baltian maiden energiaturvallisuutta ja katkeroittaa entisestään Venäjän valtaa alueella. Erityisesti Virolla tilanne on monitahoinen ja huolestuttava.

Asiantuntijen, kuten valtiotieteen tohtori Timo Hellenbergin mukaan, Baltian maat ovat yrittäneet irtautua Venäjän kontrollista jo vuodesta 2007 lähtien, ja tilanne on viime vuosina käynyt yhä kiireellisemmäksi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

'Viro on huolestuttavimmassa tilanteessa', Hellenberg arvioi. Hän huomauttaa, että Viron sähköverkkoinfrastuktuuri ei ole aivan valmis kohtaamaan tulevia haasteita, sillä maa on tehnyt merkittäviä tuotantoratkaisuja ja sen energiaomavaraisuus on heikkoa.

Tilanne muuttuu vieläkin vaikeammaksi Estlink 2 -kaapelin sabotaasin jälkeen, joka tapahtui joulupäivänä. Kaapelista siirtyvä energia on keskeistä Viron sähköntoimituksille, ja sen korjaaminen vie kuukausia. Hellenbergin mukaan sähköntoimitusten häiriöitä voidaan siis odottaa, mikä saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä Viron väestön keskuudessa, erityisesti venäjää puhuvien alueilla kuten Narvassa.

Itämeren kaapelirikkoja on käsitelty suomalaisessa mediassa lähinnä kotimaan sabotaasina, mutta Hellenberg korostaa, että kyse on enemmänkin Viroon kohdistuvasta vaikuttamisesta. 'Mikäli Estlink-kaapeleiden toiminta häiriintyy, tilanne on todella kriittinen', hän toteaa.

Hellenberg arvioi, että tilanne Baltian maiden sähköverkoissa on erityisen haavoittuva ja ihmettelee, miksei alueen turvallisuuspolitiikkaa ole kehitetty riittävästi. Hän pelkää, että mahdollista ulkopuolista sabotaasia on liikaa vähätelty. 'Mikäli ulkopuolen vaikuttaminen kasvaa, se voisi johtaa sähkökatkoksiin tai muihin kriisitiloihin', Hellenberg varoittaa.

Energiaomavaraisuus riippuu vahvasti muun muassa uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä. Vaikka Virolla on suunnitelmia ydinvoiman ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, ne ovat vielä vain paperilla ilman käytännön toteutusta.

'Skenaario, jossa kaikki kolme Baltian maata voisivat jäädä ilman sähköä, on todellinen uhka', Hellenberg korostaa. Kriisin myötä kansalaisten tyytymättömyys voisi kasvaa entisestään, kun elintärkeät toiminnot vaarantuisivat.

Kuten Hellenberg toteaa: 'Sabotaasit voivat muuttua todennäköisemmiksi, ja niiden vaikutukset näkyvät yhteiskuntarauhassa'. Itämeren alueen tulevaisuus ja sen sähkönjakelu ovat nyt yhtä aikaa sekä kriittisiä että haavoittuvia.