Itävallassa on käynnissä hallitustunnustelut, joita johtaa Herbert Kickl, joka tunnetaan Venäjä-myönteisistä näkemyksistään. Hänen puolueensa, laitaoikeistolainen Vapauspuolue (FPÖ), on saanut enemmän valtaa viimeisten vaalien myötä, ja tilanne herättää suurta huolta niin Euroopassa kuin EU:ssakin.

FPÖ:n voittama vaalitulokset ovat muuttaneet poliittista kenttää Itävallassa ja antaneet puolueelle mahdollisuuden johtaa hallitusneuvotteluja. Tämä on merkittävä muutos, sillä puolue, jonka juuret ulottuvat toisen maailmansodan aikaisiin natsijärjestöihin, ei ole aiemmin ollut näin keskiössä hallitusneuvotteluissa.

Herbert Kicklin, joka on aikoinaan ihannoinut Unkarin pääministeri Viktor Orbánia, saattaa pian nousta Itävallan liittokansleriksi. FPÖ:n kyseenalaisia kantoja Venäjän suhteista on arvosteltu laajalti, ja Euroopan poliittiset piirit seuraavat tarkoin, mihin suuntaan Itävalta on menossa.

Esimerkiksi Saksan tiedusteluyhteistyön vaarantuminen on ollut keskustelussa, mikäli Kickl nousee valtaan. Saksalaiset poliitikot ovat ilmaisseet huolensa FPÖ:n liikkeistä ja niiden mahdollisista seurauksista alueellisen turvallisuuden kannalta.

Itävalta on ollut merkittävässä roolissa Venäjän ja EU:n välisissä suhteissa, ja monet pelkäävät, että Kicklin johtama hallitus voisi tukea entisestään Venäjä-myönteisiä politiikkoja. FPÖ:n edellinen ulkoministeri Karin Kneissl kutsui Vladimir Putinin häihinsä, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.

Itävallan tiedustelupalveluissa on myös pelätty tiedon vuotamista Venäjälle, ja viime vuonna maan tiedusteluyhteyksissä paljastui skandaali, jossa viranomaiset jakoivat tietoja Venäjän hallinnolle. Tämä on herättänyt kysymyksiä puolueen luotettavuudesta ja sen jäsenistä, joiden kerrotaan olevan yhteydessä Venäjän tiedustelupalveluihin.

Odotettavissa on, että Kicklin mahdollinen valtaannousu vahvistaa Unkarin ja Slovakian muodostamaa Venäjä-myönteistä blokkia EU:n sisällä. Nämä maat ovat olleet vahvasti riippuvaisia Venäjän energiasta ja vastustaneet Ukrainan tukemista. Itävallan energiakäytöstä suuri osa on vasta hiljattain tullut Venäjältä, mutta sota Ukrainassa on pakottanut Itävallan etsimään vaihtoehtoisia energialähteitä.

Akateemikko Reinhard Heinisch Salzburgin yliopistosta kertoo, että Kicklilla on silti suuri halu päästä vaikutusvaltaiseen asemaan, ja hän voi muuttua entistä EU-kriittisemmäksi, mikäli hänen asemansa vakiintuu. Vaikka hänellä on ystävälliset suhteet Orbánin kanssa, hänen on kuitenkin huomioitava, että Itävallassa ei ole yhtä keskeistä valta-asemaa, ja ministerit nauttivat huomattavaa itsenäisyyttä omissa tehtävissään.

Lisäksi FPÖ:n agenda ei rajoitu vain ulkopolitiikkaan. He haluavat heikentää Itävallan oikeuslaitosta ja lisätä poliisin valtaa, mikä muistuttaa Trumpin kannanottoja Yhdysvalloissa. Puoluetta on myös kritisoitu sen maahanmuuttovastaisista kannoista, ja heidän politiikkansa tavoitteena on rajoittaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään.

Kaiken kaikkiaan Itävallan poliittinen maisema on kääntymässä yhä haastavammaksi, ja FPÖ:n nousu saattaa aiheuttaa suuria muutoksia niin Itävallan sisäpolitiikassa kuin Euroopan laajuisessa geopoliittisessa kentässä.