Ulla-Maija ja Kimmo Jakobsson asuvat erityisellä tilalla, jonka halki kulkee Keski-Suomen ja Pirkanmaan raja. Tämä tarkoittaa, että he asuvat Jämsässä, mutta heidän tilastaan pieni osa kuuluu Orivedelle. Alue on peräisin Längelmäen kunnasta, joka jaettiin Jämsän ja Oriveden kesken vuonna 2007.

Nyt Jakobssonit haluavat irtautua Jämsästä. He kokevat, että kunnassa on yhä piteneviä koulu- ja päivystysmatkoja, huono tienpito ja heikot elinkeinomahdollisuudet. Tämän vuoksi he ovat tehneet osakuntaliitosanomuksen, jonka myötä koko tila siirtyisi Orivedelle.

"Olemme täällä perimmäisessä nurkassa, josta Jämsä ei välitä. Orivesi puolestaan kehittää aktiivisesti palveluitaan, ja palvelurakenne on parempi, Kimmo Jakobsson selventää.

Pariskunta maksaa tällä hetkellä kuntaveroa Tampereelle, jossa heillä on toinen asunto. Ulla-Maija Jakobsson mainitseekin, että Jämsä saa heiltä pelkästään kiinteistöveroa, mutta muuten asukkaat ovat kunnalle pelkkä kuluerä.

Reuna-alueilla tyytyväisyys on alhaista, ja kunnat ovat alkaneet karsia palvelujansa tiukkojen budjettien vuoksi. Tämä tuo erityisesti tyytymättömyyttä epävarmoilla alueilla, kuten Jakobssonien asuinpaikalla. Monet asukkaat tuntevat, että kunta on hylännyt heidät.

Samaan aikaan sote-uudistuksen sekä päivystysten ja terveysasemien lakkautusten seurauksenä on kuntia syytetty, vaikka päätökset ovatkin hyvinvointialueiden tekemisiä. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että voimakkaat tunteet ja muistot elävät erityisesti alueilla, joilla kuntaliitoksia on tehty vastoin asukkaiden tahtoa.

"Jos reuna-alueen asukkaat kokevat alueensa näivettyvän, he syyttävät heti kuntaa ja kuntaliitosta. Usein syynä ovat palveluiden väheneminen, ei niinkään kuntapalvelut, hän toteaa.

Pekola-Sjöblom arvelee, että Jakobssonien tapaus saattaisi innostaa muita hakemaan muutosta kuntarajoihin. Jos Jakobssonit onnistuvat hakemuksessaan, muutkin asukkaat saattavat miettiä vastaavaa siirtoa.

"Tämä voisi innoittaa muitakin paikkakunnan asukkaita pyyntään muutosta, jos yksi saa tahtonsa läpi", hän sanoo.

Jämsän kaupunginjohto pelkää Jakobssonien hakemuksen luovan ennakkotapauksen. Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Similä (kesk.) on sitä mieltä, että tyytymättömyys kunnallisihin palveluihin ei ole riittävä peruste osakuntaliitokselle.

"Jos kaikki tyytymättömyys johtaa kuntaliitoshakemuksiin, se avaa vaarallisia pelin sääntöjä. Meidän on oltava varovaisia", Similä kertoo. Hän kuitenkin myöntää, että jos valtio päättää toisin, he eivät vastusta päätöstä.

Orivesi, toissijainen mahdollinen uusi asuinpaikka, on kuitenkin valmis ottamaan Jakobssonit vastaan ymmärtäen Jämsän supistuvia palveluita.

"Emme ole varsinaisesti metsästäneet heitä, mutta jos valtio päättää näin, se sopii meille hienosti," Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.

Osakuntaliitoksia tapahtuu Suomessa harvoin, ja niiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Viimeisin osaliitos tapahtui viime vuonna, kun yksi kiinteistö siirrettiin Haapavedeltä Nivalaan. Tällä hetkellä valtiovarainministeri käsittelee neljää osaliitosesitystä, joista yksi on Jakobssonien hakemus. Päätöksen odotetaan olevan syksyn aikana.

Muodikkaita kuntarajoja siirretään yhä, mutta Jakobssonit toivovat, että Jämsä olisi valmis kuulemaan heidän tarpeitaan ja antamaan heille mahdollisuuden elää ja työskennellä paremmin - tai riskinä on, että yhä useampi alkaa etsiä itselleen uuden kunnan, joka tarjoaa toivomansa palvelut!