Japanilainen kansalaisryhmä on ryhtynyt toimiin haastamalla maan hallituksen oikeuteen ilmastotoimista, joita he pitävät riittämättöminä ja rinnastavat ne ihmisoikeusrikkeisiin. Climate Case Japan -niminen ryhmä jätti kesäkuussa kantelun Japanin asianajajien keskusliitolle, jossa he esittävät, että hallituksen ilmastotoimia tulisi arvioida uusista näkökulmista. Ryhmän mukaan hallituksen nykyiset toimet eivät riitä torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Japanissa, ja he toivovat keskusliiton nostavan asian oikeusjärjestelmän keskusteluun.

Kansalaisryhmän jäsen Soyo Hinata korostaa, että kyseessä on ensimmäinen askel kohti mahdollisten ilmastokanteiden käynnistämistä Japanissa. Hän huomautti, että tuomioistuimet ovat aiemmin olleet varovaisia kansallisiin ilmastotoimiin liittyvissä asioissa.

Japanin perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden terveelliseen ja kulttuuriseen elämään, joten on oleellista, että tämän oikeuden toteutuminen voidaan liittää kansallisiin ilmastotoimiin. Vaikka asianajajien keskusliiton lausunnot eivät ole velvoittavia, ne voivat vaikuttaa tuleviin poliittisiin päätöksiin ja lainsäädäntöön.

Professori Seita Emori Tokion yliopistosta kuitenkin varoittaa, että kantelu yksin ei riitä muuttamaan käytäntöjä. Hän näkee tilanteen osana suurempaa ilmastoliikettä, joka muistuttaa aikaisemmista liikkeitä, kuten tupakoinnin vastaisista kampanjoista. Emori uskoo, että nykyiset ilmastonmuutoksen vastaisten toimien puutteet ovat selvästi ihmisoikeusrikkomuksia.

Hinatan mukaan kantelun allekirjoittajien joukossa on monia, kuten kalastajia ja maanviljelijöitä, jotka kokevat ilmastonmuutoksen vaikuttavan heidän elinkeinoihinsa. Elinkeinot ovat uhattuina lisääntyvien tulvien ja äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi.

Globaalisti ilmastokanteet ovat yleistyneet ja usein onnistuneet vaikuttamaan hallitusten käytäntöihin. Esimerkiksi huhtikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Sveitsin hallituksen riittämättömiä ilmastotoimia pidettiin ihmisoikeusrikkomuksina.

Japanissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet erityisesti kuumina kesinä ja rankkoina sateina. Japanin ilmatieteenlaitoksen mukaan vuoden 2023 kesä oli kuumin yli 120 vuoteen. Kuumuus on johtanut terveyshaittoihin, sekä lisääntynyt hätätilapääkkeitä vaativien tapausten määrään.

Maataloudelle ilmastonmuutos on erityinen haaste, kun sään ääriolosuhteet vaikuttavat sadon määrään ja laatuun. Kalastussektorilla lämpenevät vesistöt vaikuttavat kalastettaviin lajeihin ja saalismääriin. Japanin hallitus on sitoutunut vähentämään maan kasvihuonekaasupäästöjä, mutta asiantuntijat varoittavat, että riittäviä toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on päästä 46 %:n päästövähennyksiin, mutta nykyisellä tahdilla tämä näyttää olevan haastavaa.

Japanin on myös parannettava uusiutuvan energian osuutta ja vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joka oli vielä 83,5 % vuonna 2022. Hallituksen odotetaan kuitenkin kehittävän vihreän siirtymän strategioita ja investointeja, jotka voivat auttaa maata vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Huolimatta hallituksen sitoumuksista, monet kansalaiset ja asiantuntijat vaativat nopeampia ja tehokkaampia toimenpiteitä ilmastokriisin ratkaisemiseksi.