Jari Junttilan vaikea kalastusura: Onko siitä enää toivoa?
2024-12-29
Kirjailija: Ville
Työelämässä on yhä Useita esteitä
Ammatti kalastajana on yhä houkutteleva monille, mutta siihen liittyy myös suuria haasteita, kuten Hailuotolaisella Jari Junttilalla. Vaikka hän on työskennellyt kalastajana jo yhdeksän vuotta, hän on yhä uusi tulokas alalla, joka kaipaa nuoria tekijöitä.
Hailuodon Marjaniemen satama on hiljainen joulukuussa, ja avovesikausi on päättynyt. Jari Junttila, joka odottaa jään sulamista, kohtaa talvea vastaan hyytäviä taloudellisia haasteita. Ilman kalastuskiintiöitä, jotka rajoittavat saalista, hänen vuosittaiset tulonsa ovat jääneet perheelle liian pieniksi.
Kalastussektorilla on paljon kysymyksiä joihin Junttila sekä monet muut ammattilaiset miettivät ratkaisuja. Miksi kalastajakunta, joka kaipaa nuoria voimia, on näin hankalassa tilanteessa?
Ympäristöolosuhteet ja kilpailu ovat kasvaneet
Merikalastuksessa Jari Junttila, 48, on suhteellisen nuori tekijä, mutta hänen uransa on jokseenkin takkuista. Hän ei ole ollut kalastajana koko elämäänsä, sillä hän aloitti tämän työn työttömyyden jälkeen 2010-luvun alussa. Meriveden lämpötilan muutokset ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet kalakantojen saatavuuteen merkittävästi. Lohen määrä on romahtanut, ja hylkeiden lisääntyminen tuo omat haasteensa kalastajille.
Kiintiöjärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2017, vaikeuttaa uuden sukupolven kalastajien pääsyä kentälle. Kiintiöt jaetaan niiden kalastajien kesken, jotka olivat jo alalla ennen vuotta 2015 ja tämä jakaa kalastajat kahtia. Junttila jää tyhjilleen ja kyvyttömäksi kilpailemaan olemassa olevista kiintiöistä.
“Jotta voisi tulla kiintiöille mukaan, täytyy ensin löytää joku, joka olisi valmis myymään niitä. Miksi kukaan myisi kun niitä voi vuokrata?” hän pohtii.
Vuosina 2022 julkaistu tutkimus paljasti, että suurin osa lohen kalastajista koki kiintiöiden ja käyttöoikeuksien kaupankäynnin olevan vaikeaa, joka ei edistä nuorten kalastajien alalle tuloa.
MAK:n ja ministeriön vastuut
Maa- ja metsätalousministeriössä ymmärretään tarpeet uusille tulokkaille, mutta muutoksia kiintiöjärjestelmään ei ole kaavaillut. Neuvottelevan virkamiehen mukaan järjestelmän ei nähdä olevan ongelma. "Se toimii hyvin nykyisellään", Bondestam totesi.
SAKL:n puheenjohtaja Jarno Aaltonen pitää Junttilan esille tuomia haasteita oikeina ja ymmärrettävinä, sillä hän on itsekin ollut samassa pisteessä kiintiöiden puutteen vuoksi.
“Meidän on löydettävä tiet, miten kiintiöitä voi saada. Se on selvä haaste, jota monet ovat kohdanneet”, Aaltonen sanoo.
Haasteet eivät lopu tähän. Monilla on taloudellinen motivaatio siirtyä toiselle alalle, mutta siihen liittyy omat haittansa. Junttila on miettinyt, kannattaisiko hänen myydä kalastusvälineensä ja katkaista tämä surkeaksi todetuksi uransa. "Ajattelin, että mahdollisesti jopa pystyisin kuittaamaan aiheutuneet kulut myynnillä", hän tuumaa.
Junttila tienaa tällä hetkellä noin kymmenen-viisitoista tuhatta euroa vuodessa. Jos tarjolle tulisi hyvä tarjous, hän muuttaisi mieluusti toisiin hommiin, vaikka rakastaa edelleen kalastamista. Hän aikoo jatkaa intohimoaan, kalastus on osa hänen identiteettiään.
"Toivon pääseväni pyytämään juhannuslohia paikallisille. K kuten aina, se on unelmani”, Junttila päättää hymyillen.