Reilu neljännnes (28 %) suomalaisista ilmoittaa, ettei voisi elää lainkaan ilman tulojaan, mikä viittaa siihen, että heillä ei ole säästöjä. Tilanne on huoleti herättävä, sillä suomalaisilla taloudelliset puskurit eivät ole kasvaneet viime vuosina. Viimeisin tutkimus tähän liittyen tehtiin vuonna 2022.

Naisista jopa kolmannes (32 %) kertoo, ettei heillä ole yhtään säästöjä, kun taas miehistä näin ilmoittaa 24 prosenttia. Yli puolet (56 %) suomalaisista voi pärjätä korkeintaan kolme kuukautta ilman tuloja. Danske Bankin ekonomisti Kaisa Kivipellon mukaan keskituloisten taloudelliset puskurit ovat erityisesti ehtyneet, mikä tekee tilanteesta entistä huolestuttavamman.

”Elinkustannuskriisi on vaikuttanut syvästi monien suomalaisten talouden kestävyyteen. Kolmen viime vuoden aikana on koettu huomattavia nousuja elinkustannuksissa, mikä on heikentänyt taloudellisia puskureita. On ymmärrettävää, että Suomessa yksityinen kulutus on jäänyt jälkeen verrattuna muihin Pohjoismaihin”, toteaa Kivipelto.

Säästöjen tarve on oman talouden mukaan

Danske Bank suosittelee, että jokaisen olisi hyvä pyrkiä säästämään itselleen vähintään neljän kuukauden menoja vastaava taloudellinen puskuri. Kuitenkin vain noin kolmannes (35 %) tutkimukseen osallistuneista on saavuttanut tämän tavoitteen. Kivipellon mukaan taloudellinen puskuri tuo mielenrauhaa epävakaina aikoina, vaikka sen kartuttaminen vie aikaa.

”Säästötarve on jokaiselle yksilöllinen ja jokaisen kannattaa miettiä, mikä olisi heidän taloudelleen sopiva puskuri. Tämän vuoden aikana korkojen ennustetaan laskevan ja työllisyystilanteen paranevan, mikä luo toivoa. Myös palkkojen on odotettu nousevan inflaatiota nopeammin tulevina vuosina. Tämä voi osaltaan helpottaa taloudellista tilannetta”, Kivipelto uskoo.

Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimus

Kyselytutkimus toteutettiin YouGovin toimesta, ja se keräsi tietoa sähköpostikyselyllä ajanjaksolla 13.1. – 25.1.2025. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Alkuperäinen otos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin vastaamaan suomalaista aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=2024) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2 %-yksikköä.