Monissa suomalaiskodeissa on tänä syksynä jälleen päivitetty jouluvalaistusta uusilla LED-valoketjuilla, mutta tämä tuo mukanaan yhä kasvavan haasteen. Suuret myyntiluvut, joita myyjät eivät tarkalleen paljasta, kertovat silti karua kieltään: esimerkiksi S-ryhmän ja Airam Electricin arvioiden mukaan yli miljoona uutta valosarjaa myydään vuosittain. Kun tähän lisätään koko vähittäiskaupan kenttä, todellinen määrä on todennäköisesti vielä suurempi.

Vanhoille ja rikkinäisille valosarjoille ei kuitenkaan löydy riittävää kierrätystietoutta. SER-keräyspisteet, joihin sähkölaitteet tulisi toimittaa, saavat vain murto-osan kaikista käytöstä poistetuista joulukoristeista. Tämä käy ilmi Tramelin toimitusjohtajan Harri Niukkasen mukaan. Yhtiöllä on useita käsittelylaitoksia eri puolilla Suomea, mutta niistä vain pieni osa saa materiaalikseen vanhoja valosarjoja.

”Valosarjojen määrä, joka päätyy asianmukaiseen kierrätykseen, on todella marginaalinen. Se on käytännössä alle prosentin luokkaa”, Niukkanen toteaa.

Myös Stena Recyclingin Juhani Sivenius jakaa saman huolen. Joulu-tammikuussa myydään erityisen paljon valosarjoja, mutta vain pieni osa päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Molemmat asiantuntijat ovat huomanneet, että monet valosarjat päätyvät sekajätteeseen sen vuoksi, että ne ovat kevyitä ja kuluttajat eivät viitsi vaivautua toimittamaan niitä oikeisiin keräyspisteisiin.

Jätesektorilla tarvitaan erilaisia kampanjoita, samankaltaisia kuin joulukinkun paistorasvalle, jotta kansalaiset ymmärtäisivät kierrättämisen tärkeyden. Sekajätteeseen päätyessään valosarjat eivät vain katoa silmistä, vaan ne aiheuttavat myös sähkölaitejätteen vääränlaista käsittelyä. Sivenius varoittaa, että erityisesti paristokäyttöisissä valaisimissa voi olla tulipaloriski, joten niiden asianmukainen hävittäminen on elintärkeää.

Valosarjojen kierrätyksessä on myös taloudellisia syitä. Kierrätys voi hyödyntää kuparijohtoja ja pistokkeita, ja muoviosat voidaan jalostaa uusiksi muovituotteiksi. Kuitenkin suuren osan jouluvalosarjoista päätyminen sekajätteeseen on vielä arvoitus.

Tutkimusten mukaan sekajätteessä sähkölaitteiden osuus on vain noin 0,5 prosenttia, ja jouluvalosarjojen osuus on vielä pienempi. Korona-ajan myötä ja kaupungistamisen lisääntymisen myötä myyntimääriin on tullut myös haasteita: kauppakäynnin heikentäminen sähköhintojen nousun vuoksi johti siihen, että monet kuluttajat hylkäsivät jouluvalonsa kokonaan.

Nyt, kun sähkömarkkinoilla on tapahtunut rauhoittumista, kauppa on jälleen alkanut piristyä. Ilahduttavaa on se, että valosarjojen myynti on kasvanut Tokmannilla ja SOK:lla.

Johtopäätös on selkeä: tarvitsemme tehokkaita kierrätyskampanjoita, jotta jouluvalot saadaan oikeisiin käsiin ja turvaamme ympäristömme, ennen kuin nämä valot muuttuvat täysin hyödynnettömäksi jätteeksi.