Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on avautunut sosiaalisessa mediassa asuntorahastosijoittamisestaan, ja hänen kokemuksensa herättävät nyt laajaa huomiota. Halla-aho kertoo tuntevansa itsensä ”petetyksi” sijoitettuaan varoja asuntorahastoon, jota hän kuvailee riskittömäksi.

Halla-aho kritisoi Ålandsbankenin sijoitusneuvojan ilmoittaneen, että kyseinen asuntorahasto olisi ”riskitön ja konservatiiviselle säästäjälle sopiva kohde”. Tämän perusteella Halla-aho on nyt huolissaan siitä, että monet piensijoittajat saattavat kohdata vaikeuksia suojautua mahdollisilta tappioilta.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus tukee Halla-ahon näkemyksiä ja arvelee, että pankin ja sen sijoitusneuvojan ei tulisi vähätellä sijoittamiseen liittyviä riskejä. ”Mikäli sijoitusta on mainostettu riskittömäksi, on se ehdottomasti vakava virhe”, Brotherus toteaa. Hän korostaa, että kaikki sijoittamiseen liittyy riskejä, joita ei voida sivuuttaa, ja sijoitusneuvojan tulisi tuoda havainnot esille selkeästi.

Brotherus varoittaa myös, että asuntorahastoissa, joiden tuotteet voivat olla epälikiitäviä, on erityisesti tärkeää tuoda esille riskejä, joita tällaisilla sijoituksilla on. Hän huomauttaa, että markkinoiden heikentyessä mahdollisuus lunastaa osuuksia voi olla rajallista, mikä voi johtaa sijoittajien taloudellisiin vaikeuksiin.

Halla-aho on myös huolissaan siitä, kuinka tavalliset ihmiset eivät aina lue pienellä kirjoitettua tekstiä rahastosijoitusten ehdoista, mikä voi johtaa tietämättömyyteen merkittävistä riskeistä. Brotherus ihmettelee, kuinka moni piensijoittaja ei ole tietoinen asuntorahastoihin liittyvistä riskeistä, ja korostaa, että sijoitusneuvojan tulisi painottaa näitä asioita asiakassuhteiden aikana.

Halla-aho varoittaa, että ”petetyksi tulemisen” tunne voi vaikuttaa sekä säästäjien että piensijoittajien käyttäytymiseen tulevaisuudessa ja aiheuttaa luottamuksen murenemisesta talousjärjestelmään. Hän viittaa myös siihen, että tämä on ensimmäinen talouden laskukausi, joka on vaikuttanut avoimiin asuntorahastoihin, ja monet piensijoittajat eivät voi olla varmoja siitä, miten markkinat käytännössä toimivat.

Mielenkiintoista on myös, että OP-Vuokratuotto rahasto, jonka kerrotaan olevan Suomen suurin asuntorahasto, on käynyt läpi merkittäviä haasteita ja on rajoittanut lunastuksiaan. Tällaiset toimet herättävät huolta, ja muun muassa Mandatum, EQ, Evli, S-Pankki ja Ålandsbanken ovat aiemmin tehneet samankaltaisia rajoituksia. Brotherus arvioi, että OP:n valinta sulkea rahastot kokonaan tulee vielä yllättävänä, ja erityisesti se, että tieto tästä julkaistiin uudenvuodenaattona.

Asuntomarkkinoiden nykytilanteesta Brotherus on pessimistinen. Hän arvioi Halla-ahon menettäneen noin 17 prosenttia sijoituksensa arvosta, eikä hän usko merkittäviin muutoksiin markkinatilanteessa lähitulevaisuudessa. Brotherus huomauttaa, että kiinteistösijoittamisen yleiset arvostustasot eivät ole olleet kohdillaan, mikä voi johtaa lisääntyviin tappioihin sijoittajille, mikäli markkinoiden tilanne ei parane.

Yhteenvetona Halla-ahon ja Brotheruksen havainnot paljastavat, kuinka tärkeää on ollut, että sijoittajat ovat tietoisia asuntorahastojen riskeistä ja ymmärtävät, että kaikki sijoittamiseen liittyy riski. Riskit tulisi aina tuoda esille sijoitusneuvonnassa ja varainfoissa, jotta sijoittajat voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.