Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) ilmoittaa Facebook-päivityksessään, että hän on joutunut niin sanotun asuntorahastovedätyksen uhriksi.

Halla-aho liittää julkaisuunsa Ylen uutisen, jossa käsitellään OP-Rahastoyhtiön päätöstä keskeyttää kahden kiinteistöhänrahastonsa lunastukset. Tämä uutinen herätti huomiota myös Iltalehden raportissa, jossa kerrotaan, että lunastusten keskeyttäminen vaikuttaa moniin pieninvestoijiin, jotka ovat nyt jääneet rahojensa kanssa epävarmaan tilaan.

Monille sijoittajille on tullut yllätyksenä, että rahastolla on sääntöjensä perusteella oikeus toimia näin, mikä on herättänyt kysymyksiä sääntelyn ja varojen turvaamisen suhteesta. Halla-aho paljastaa, että hänellä on omakohtaista kokemusta asuntorahastosijoittamisesta, ja kertoo, että vain hetki ennen koronakriisin alkua Ålandsbankenin sijoitusneuvoja oli kehottanut hänet sijoittamaan rahastoon, jota kutsuttiin "riskittömäksi ja konservatiiviseksi vaihtoehdoksi".

– Rahastosijoitukseni tuotot jäivät alhaisiksi, ja syyskuussa 2023 ilmoitin haluavani lunastaa sen pois. Lunastuspyyntö hyväksyttiin, mutta pian sen jälkeen pankilta ilmoitettiin, että käteisvarojen puutteen vuoksi rahasto aikoi viivästyttää lunastusmaksuja tulevaisuuteen. Sijoitukseni arvo on nyt pudonnut noin 17 prosenttia, Halla-aho kuvailee.

"Sijoituskokemukset opettavat"

Halla-ahon mukaan tämä tappiollinen sijoituskokemus on avannut hänen silmänsä monille asioille. Hän korostaa, että:

– Ensinnäkin, rahastot voivat omalla päätöksellään muuttaa sääntöjään itselleen edulliseksi ja asiakkaalle haitalliseksi.

– Toiseksi, asiakkaille voidaan lykätä rahojen maksamista ilman aikarajoja.

– Kolmanneksi, asiakas saa ”sitten joskus” sen arvon, joka sijoituksella on silloin, kun maksaminen tapahtuu, ei silloin, kun lunastuspyyntö toimitettiin.

Erityisesti viimeksi mainittu kohta tuntuu Halla-ahon mielestä epäoikeudenmukaiselta, koska rahastoilla on tietty kannustin odottaa asiakkaan sijoituksen arvon laskevan.

– Nykyisin rahasto päättää, milloin ja millä hinnalla asiakas voi myydä omistuksensa, ja se tekee päätöksensä omaksi edukseen, asiakkaan kustannuksella.

Halla-aho myöntää, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä, mutta hänen mielestään tämä tilanne muistuttaa 1990-luvun alun pankkikriisiä. Tuolloin monet suomalaiset kohtasivat merkittäviä taloudellisia ongelmia.

– Joku voi ajatella, että tyhmyydestä seuraa rangaistus ja että "olisi pitänyt lukea pienellä painettu teksti sopimuksessa". Kuitenkin todellisuus on, että tavalliset ihmiset harvoin lukevat niitä.

"Vaarallinen suuntaus"

Halla-aho varoittaa, että on vaarallista, jos tavalliset ihmiset kokevat niin, etteivät lainsäädäntö ja oikeuslaitos suojele heitä pankkien tai viranomaisten mielivallalta.

– Omassa elämässäni taloudellinen turvallisuus on varsin hyvä, mutta en halua, että muut joutuvat kokemaankaan asuntorahastovedätystä. Eli kerron kokemuksestani julkisesti, vaikka epäilen, että se parantaa mahdollisuuksiani saada rahani takaisin. On monia pieniä sijoittajia, jotka ovat todella vaikeassa tilanteessa.

Halla-aho huomauttaa, että henkilökohtaisten ongelmien lisäksi tällaiset vedätyskokemukset voivat vaikuttaa pitkäaikaisesti säästäjien käytökseen ja heidän kykyynsä arvioida, mitkä sijoitustuotteet ovat turvallisia. Kun he eivät ole varma tiedostajat asiaa itse, ja ovat huomanneet, että pankit ja rahastot käyttävät hyväkseen heidän tietämättömyyttään, he saattavat palata alas, eli valita säästämisen perinteisellä tai vähemmän tuottoisella tavalla.