Orenda – taide-elokuva, joka ei päästä katsojaansa helpolla

Suomalaisia elokuvia on viime vuosina viety saaristoon, mutta Orenda erottuu joukosta omalla harvinaisella otteellaan. Tämä Pirjo Honkasalon ohjaama ja Pirkko Saision käsikirjoittama teos lupaa syvällisiä tunteita, mutta toteutus jää valitettavan ylimalkaiseksi.

Kahden naisen sivujuonessa piilee tuska ja ristiriita

Orenda kertoo kahdesta erilaista taustaa olevaa naisesta: papista, jota esittää Saisio itse, ja kapinoivasta oopperalaulajasta (Alma Pöysti). Vaikka naisten dialogi keskittyy elämän syvällisiin kysymyksiin ja muistoihin, tarinan sijaan elokuvassa korostuu yhä enemmän tunnelma kuin varsinaisesti sisältö.

Omahyväisyys ja kyynisyys nostavat päätään

Saision rooli häpeilemättömän omahyväisenä papina tuo esiin elokuvan tuottaman katkeruuden – muiden hahmojen ihaillessa hänen viisauttaan, itsevarmuus rajoittuu kliseisiin ja toistettuihin fraaseihin. Tällöin Orenda alkaa tuntua enemmän tuskaiselta ja pitkäveteiseltä katselukokemukselta kuin syvälliseltä taide-elokuvalta.

Teennäisyys nakertaa kauniit maisemat

Vaikka Dostojevski ja Baudelaire kuuluvat viittaukset voivat nostaa odotuksia, ne eivät kuitenkaan tee elokuvasta älykästä. Taustamusiikin käyttö ei automaattisesti tee kohtauksista vaikuttavia, vaan antavat vaikutelman yksinkertaisuudesta, joka kalpenee jopa tavanomaiselle saippuaoopperalle.

Naisten ja miesten välinen dynamiikka — vai onko se vain vihasaarna?

Elokuvassa miesten kuvasto on jäykistynyt ja latistunut, jopa vihamieliseksi. Orenda vaikuttaa olevan oikeastaan kritiikki miehiä kohtaan, jatkuvasti syytellen ja alistaen heitä naisten ylivoimaisissa rooleissa.

Näyttelijäntyö ei kannata roolia

Valitettavasti jopa taitavien näyttelijöiden, kuten Pöystin, lahjakkuus vaikuttaa jäävän pimentoon. Dialogi on kankeaa ja epäuskottavaa, mikä tekee kypsemmästä näyttelijäntyöstä suorastaan surullista katsottavaa.

Visioon kaipaa syvyyttä — mutta silti kauneus loistaa

Elokuvan visio on kunnianhimoinen, mutta jää keskeneräiseksi ja sulloutuu tekniseen taiteellisuuteen. Parasta Orendassa on Max Smedsin upea kuvaus, joka luo saaristolle maagiset värit, sekä Hannu-Pekka Björkmanin yhdistelemä sympaattinen roolisuoritus, joka tuo elokuvaan kaivattua inhimillisyyttä.

Elokuvateatterin penkillä on tuskallista istua — Orenda saa ensi-iltansa 17.4.2025

Vaikka Orenda pyrkii korkealentoiseen taiteeseen, se saattaa unohtua katsojien mielistä pitkäveteisen kerronnan ja kyynisten teemojen takia.