Helmikuun työttömyysluvut ovat olleet heikoimmat lähes yhdeksään vuoteen, ja ekonomistit pitävät lukuja suurena pettymyksenä, sillä ne ovat selvää alitusta odotuksista.

Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa oli työttömänä 263 000 henkilöä, mikä on 43 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samanaikaisesti työllisten määrä laski 64 000 hengellä, mikä osaltaan heikentää työllisyysastetta ja nostaa työttömyysastetta.

Erityisesti 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli helmikuussa vain 76,0 prosenttia, kun taas 15–74-vuotiaiden työttömyysaste nousi 9,1 prosenttiin, mikä on korkein luku yhdeksään vuoteen. Tämä herättää huolta siitä, milloin työllisyys alkaa elpyä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist toteaa, että vuoden alun hieman paremmat työllisyysluvut olivat todennäköisesti liian hyviä pysyäkseen voimassa. Työmarkkinoiden elpyminen ei ole vielä alkanut, mutta Appelqvist uskoo olevamme lähellä tämän suhdannesyklin työttömyyshuippua.

Tilanne tosin saattaa parantua, mutta hitaasti. Appelqvist varoittaa, ettei nopeita muutoksia kannata odottaa, ja tämä on huono uutinen työttömille sekä talouden liikkuvuudelle. Korkea työttömyys ylläpitää kotitalouksien varovaisuutta, mikä puolestaan hidastaa kulutuskysynnän elpymistä.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvailee helmikuun tilastoja pettymyksenä, sillä aiemmat kuukaudet näyttivät jo vakaammilta. Hän nostaa esiin, että heikko suhdannetilanne näkyy edelleen kaikilla työmarkkinoilla ja työllisyystilanteen heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen.

Kulutuksen elpyminen olisi elintärkeää, ei vain talouden nousulle, vaan myös työttömyyden ehkäisemiseksi, kuivuminen vie työpaikkoja. Yksityinen kulutus on ollut heikossa hapessa kuluttajien alhaisen luottamuksen vuoksi, mikä näkyy työttömien määrän kasvussa.

Tilanne on kuin kierre, jossa työttömyyden kasvu vähentää kulutusta, mikä entisestään lisää työttömyyttä. Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, että helmikuun työttömyysluvut olivat huomattavasti heikompia kuin odotettiin. Työllisten määrä väheni merkittävästi, ja työttömyysasteen trendi nousi tammikuusta kahdella kymmenyksellä.

Buskin mukaan hyvinvointialueiden henkilöstövähennykset näkyvät selvästi luvuissa. Julkisen sektorin työllisyys heikkenee, kun taas yksityisen sektorin tilanne on pysynyt vakaana, vaikkakaan kasvu ei ole vielä alkanut.

Ekonomistit löytävät kuitenkin synkkien lukujen seasta myös hyviä uutisia, kuten sen, että lomautettujen määrä on kääntynyt laskuun ja uusien työttömyysjaksojen määrä on vähentynyt. Appelqvist toivoo toivon elävän, ja uskoo, että parempia aikoja voidaan odottaa aikaisintaan kesän kynnyksellä, kun työmaksimi reagoi talouden käänteisiin viiveellä.

Monet asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tilanne on vakava ja vaatii nopeita toimia hallitukselta ja elinkeinopolitiikalta. Talouden elvyttäminen ja kuluttajien luottamuksen palauttaminen ovat avainasemassa tämän kiperän tilanteen ratkaisemisessa.