Ruokakaupat ovat viime aikoina alkaneet käyttää yhä enemmän markkinointikikaksi myymään jauhelihaa lähes nollakatteella. Tämä strategia houkuttelee asiakkaita shoppailemaan normaalihintaisia tuotteita, vaikka myydessä kannattavammasta kasvismakkarasta saadaan jopa 40 prosenttia katetta.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik kertoo, että liha- ja kasviproteiinituotteiden kaupassa on isoja eroja. Esimerkiksi eräässä K-ryhmän kaupasta jauhelihan kate oli vain 2 prosenttia, kun taas kasvismakkarasta saatiin mukava osuus.

Suomalaiset kuluttavat vuodessa keskimäärin 75 kiloa lihaa, mutta lihankaltaisten kasviproteiinien osuus on vain noin kilo henkeä kohti. Tämä herättää kysymyksiä: miksi kasviproteiinit jäävät niin vähälle käytölle, kun niiden suosio on kasvussa ja kysyntä kasvaa ympäristötietouden myötä?

Yksi suurimmista syistä on hintakysymyksissä. Kaupankäynnissä kasviproteiinituotteiden hinnat voivat olla jopa kalliimpia kuin lihatuotteiden, mikä saa monet kuluttajat valitsemaan edullisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Härkiksen Original-härkättöpumurskasta kauppa otti vain 25 prosenttia katetta, mikä on selvästi edullisempaa kuin monet lihatuotteet.

Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo, että kuluttajat kallistuvat usein edullisimpien vaihtoehtojen puoleen, ja vaikka maku ja terveys ovat tärkeitä, hintapunkti on se, mikä ratkaisee. Vähittäiskaupassa laadukkaat kasviproteiinivalmisteet, kuten pyörykät, saavat kohtuutonta kohtelua; Boltsin kaura-siemenpyörykät ovat jopa halvemmat kuin HK:n lihapullat.

Miksi kasviproteiinit eivät vedä kuluttajia puoleensa samaan lailla kuin liha? Yksi syy voi olla se, että kuluttajat mieltävät kasviproteiinit enemmän lisukkeina kuin pääruokana. Tämä voi johtua myös siitä, että vegaaniset vaihtoehdot eivät ole saavuttaneet samaa kultusmaista asemaa kuin perinteinen liha.

Lisäksi EU:n maataloustuet vaikuttavat lihankaltaisten kasviproteiinien hintoihin. Esimerkiksi naudanlihasektorin tuloista jopa 37 prosenttia tulee tuista, mutta kasviproteiinituotanto nauttii jopa 43 prosentin tukea. Kuitenkin lihaproteiinit ylläpitävät hintakilpailua, sillä ne tuotetaan suurissa mittakaavoissa, mikä tuo mukanaan kustannusetua.

Ruokakaupoilla on myös hinku järjestää kampanjoita ja alennuksia, mutta kasvisvaihtoehdoista on vaikeaa löytää yhtä houkuttelevia tarjouksia kuin lihatuotteista. Lihankorvikkeiden hintakilpailu jää siis pahasti vuoren varjoon, kun taas kuluttajat etsivät edullisimmat vaihtoehdot.

Kysymys kuuluu: saammeko nähdä kasviproteiinien markkinavalloittavaa nousua lähitulevaisuudessa, vai jäävätkö ne yhä lihatuotteiden varjoon? Ruokatrendit kehittyvät jatkuvasti, ja kuluttajien mieltymykset voivat muuttua nopeasti. Seuraamme tilannetta tarkasti!