1) Viekö Trump muut maat mukanaan Pariisin sopimuksesta?

On lähes varmaa, että Trump vetää jälleen Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta astuessaan virkaansa 20. tammikuuta. Kuitenkin herää kysymys: seuraako muita maita perässä? Erityisesti Argentiina on herättänyt huomiota, kun se vetäytyi neuvotteluistaan Bakun ilmastokokouksessa. Presidentti Mileitän hallitus voi hillitä EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden Mercosur-kauppasopimusta, joka sitouttaa osapuolet Pariisin sopimuksen toimeenpanoon.

2) Saavuttaako Kiina päästöhuipun?

Kiina on maailman suurin päästöjen lähde ja kattaa yli 30 prosenttia kaikista päästöistä. Maassa investoidaan myös eniten puhtaaseen energiaan, kuten tuuleen, aurinkoon ja ydinvoimaan. Vaikka Kiina lisää hiilivoiman käyttöään, puhtaan energian lisääminen kattaa merkittävän osan sen kasvavasta energiankulutuksesta. CREA-tutkimuslaitoksen mukaan 44 prosenttia kiinalaisista asiantuntijoista uskoo Kiinan saavuttavan päästöhuipun viimeistään vuonna 2025, mikä olisi ratkaisevaa maailman päästöjen laskussa.

3) Millaisen ilmastotavoitteen EU asettaa vuodelle 2040?

EU tulee asettamaan päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 vuoden 2025 aikana. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo esittää 90 prosentin päästövähennystavoitetta, josta neuvotellaan jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Tavoite on v̈älitavoite kohti vuoden 2050 ilmastoneutraalisuutta. Suomi tukee 90 prosentin tavoitetta korostaen ydinvoiman merkitystä EU:n ilmasto- ja energiapolitikassa.

4) Päästäänkö maiden ilmastositoumuksilla 1,5 asteen polulle?

Pariisin sopimuksen osapuolet ilmoittavat ensi vuonna, mitä ilmastotoimia ne toteuttavat vuoteen 2035 mennessä. Iso-Britannia on jo ilmoittanut 81 prosentin päästövähennystavoitteestaan. Myös Brasilia ja Arabiemiraatit ovat julkaisseet omat suunnitelmansa. Nämä ilmoitukset kulminoituvat YK:n ilmastokokoukseen, joka pidetään Brasiliassa, ja niiden tarkoituksena on selvittää, voidaanko 1,5 asteen lämpötilan nousu estää.

5) Herääkö Euroopassa halu avata Venäjän fossiilienergian tuontia?

Jos sodan tilanne Ukrainassa rauhoittuu, EU:ssa voi käydä keskustelua Venäjän energiatuonnin avaamisesta energianhintojen helpottamiseksi. Italian energiaministeri on ilmoittanut, että kaasuostot Venäjältä eivät ole täysin pois suljettuja, mikäli sota päättyy. Vaikka EU on vähentänyt merkittävästi Venäjän kaasun ja öljyn tuontia, vuonna 2023 noin 15 prosenttia EU-maiden kuluttamasta maakaasusta tuli Venäjältä. Venäjän energiatuonnin lisääminen voisi hidastaa Euroopan siirtymistä fossiilisista polttoaineista ja muodostaa vakavan uhkan Euroopan turvallisuudelle.