Viime viikolla, kun presidentti Donald Trumpin tuontitullit olivat vielä pelkkiä uhkauksia, Itä-Aasiasta kuultiin merkittävä ilmoitus, joka voi muuttaa koko alueen kaupallista maisemaa.

Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kauppaministerit julkistivat aikomuksensa tiivistää kauppayhteistyötään. Tavoitteena on edistää vapaata kauppaa maiden välillä ja luoda alueelle ennakoitava kaupankäynti- ja sijoitusympäristö. Tämä liike voi olla vastaus kasvaville huolille Yhdysvaltojen kauppapolitiikasta.

Seoulissa järjestetyssä tapaamisessa nähtiin symbolinen hetki, kun ministerit paiskasivat kättä keskenään. Tämä kuvastaa paitsi Yhdysvaltojen tullipolitiikan aiheuttamaa painetta myös Itä-Aasian geopoliittisten jännitteiden muutosta.

Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean suhteet ovat olleet perinteisesti kireät, ja niitä ovat varjostaneet historiallisen traumataustat, kuten aluekiistat ja sodan aikana tehdyt rikokset. Kuitenkin asiantuntevat arvioijat, kuten Lapin yliopiston professori Matti Nojonen, huomauttavat, että Etelä-Korea ja Japani ovat taloudellisesti riippuvaisia Kiinasta, ja samalla ne ovat Kiinalle tärkeitä kauppakumppaneita.

Historian taakka on kuitenkin vielä läsnä. Japanin imperialistiset toimet 1900-luvun alussa, kuten Nankingin verilöyly ja Korean naisten pakottaminen seksiorjuuteen toisen maailmansodan aikana, ovat edelleen muistissa. Näiden tapahtumien varjossa Japanin ja Kiinan pitkäaikainen kiista Senkaku/Diaoyu-saarista sekä Korean ja Japanin välinen erimielisyys Liancourtinluodoista ovat jatkuvia jännitteiden aiheita.

Nojonen korostaa, että tämä uusi yhteistyö Yhdysvaltojen vaikutusvallan alla on poikkeuksellista. "Tämä ei ole pelkästään kauppakysymys; se on myös signaali siitä, että nämä maat haluavat vahvistaa asemaansa globaalissa taloudessa," hän toteaa.

Trumpin tullipäätösten myötä, jotka ovat vaikuttaneet Etelä-Korean ja Japanin kauppastrategioihin, on ollut havaittavissa, kuinka Yhdysvaltojen toimet ovat ajaneet liittolaisia lähemmäs Kiinaa. Nojonen mainitsee, että Kiina on jo pitkään kyseenalaistanut vallitsevaa kansainvälistä järjestystä ja pyrkinyt muuttamaan sitä, joten tämä uusi yhteistyö voi olla merkki laajemmasta muutoksesta alueen valtapoliittisessa dynamiikassa.

Kiinan kansallinen strategia on keskittynyt eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten turvallisuusrakenteiden heikentämiseen, ja Trumpin toimet näyttävät vain kiihtyvän. "Tiivistyvän yhteistyön myötä voimme nähdä, miten Kiina, Etelä-Korea ja Japani pystyvät muovaamaan yhteisiä linjauksia, ja mikä meidän tulee odottaa tulevaisuudelta," Nojonen toteaa.

Mielenkiintoista on myös se, että tämän yhteistyön onnistuminen voi vaikuttaa globaaliin talousjärjestelmään. Jos Kiina ja sen kumppanit onnistuvat löytämään yhteisen sävelen, se voi johtaa uudenlaisiin kauppakäytäntöihin, jotka haastavat perinteiset länsimaat. Nyt on aika seurata, mitä liikkeitä kolmonen aikoo tehdä, ja miten se tulee vaikuttamaan globaaliin talousmaisemaan.

Tämä kehitys on avainasemassa, jos maailma aikoo välttää uusia jännityksiä ja konflikteja.