Äärioikeistolainen Sinimusta liike on herättänyt huomiota järjestämällä lukupiirejä eri kirjastoissa, erityisesti Helsingin keskustan Oodissa. Tapahtumat ovat vetäneet paikalle myös vastamielenosoittajia, jotka katsovat, etteivät äärioikeistolaiset kuulu kirjastoon. Paikalliset työntekijät ovat kertoneet, miten nämä tilanteet vaikuttavat heidän arkeensa.

Liikkeen tavoitteena näyttäisi olevan testata, miten julkiset tilat reagoivat sen kaltaisten, avoimesti rasististen ryhmien tapahtumiin sekä herättää keskustelua asiastaan. Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vanttinen ja ylikomisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista pitävät tätä erikoisena, sillä kirjastolaitos on pitkään toiminut ilman poliittista taistelua. Vanttinen on kuitenkin seurannut tilannetta melko hiljaa, mikä herättää kysymyksiä hänen aiemmasta vaitonaisuudestaan.

Helmikuussa 2024 apulaispormestari Paavo Arhinmäki kannusti kaupunkilaisia täyttämään kirjastot, jotta äärioikeistolaiset eivät saisi tilaa. Tämä johti monien tulkintaan, että se oli kutsu mielenosoitukseen, vaikka mielenosoitukset ovat kirjastoissa perinteisesti kiellettyjä. Työntekijät toivovat, että poliitikot voisivat tällaisessa tilanteessa toimia suhteellisesti ja rauhallisesti.

Vanttisen mukaan tämä tilanne on ongelmallinen ja että kirjaston tulisi olla neutraali paikka, johon kuka tahansa voi tulla ilman pelkoa ääriryhmien uhasta. Työntekijä Mirja, jonka nimeä ei voida julkaista sosiaalisen median vaaran vuoksi, kuvailee työympäristönsä muuttuneen hyvin stressaavaksi.

Kirjastojen luottamushenkilöt ovat huolissaan henkilöstön hyvinvoinnista. JYTY Metropolin pääluottamusmies Antti Pajala ja JHL:n Helsingin kirjastojen luottamusmies Matti Järvinen jakavat huolen työntekijöiden turvallisuudesta ja jaksamisesta. Heidän mukaansa tilanne vaarantaa kirjaston rauhallisuuden ja tarkoituksen, jossa asiakkaille tarjotaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

Poleemisessa ympäristössä Sinimusta liike on saanut näkyvyyttä, mikä herättää kysymyksiä sen motiiveista. Ylikomisario Heinonen korostaa, että kysymys on julkisten tilojen käytöstä, ja kaupunki on päättänyt olla antamatta tiloja ääriryhmille. Kansallismieliset itse määrittelevät itsensä riippumattomaksi ja itsenäiseksi liikkeeksi, mutta heidän toimintaansa koskevat kysymykset nostavat esiin demokratian ja perusoikeuksien tärkeyden.

Heinonen muistuttaa, että mielenosoitusvapautta tulee kunnioittaa, mutta samalla hän ihmettelee vastamielenosoittajien halua rajoittaa tätä vapautta äärioikeistolaisilta. Hän toteaa, että tilanne on kasvanut moniulotteiseksi, missä kaupunki ja poliisi ottavat erosuojaa toisaalta turvallisuuden ja toisaalta sananvapauden varjolla.

Vaikka Sinimusta liike on rekisteröity puolue, korkein hallinto-oikeus purki sen rekisteröinnin vuonna 2024, koska sen tavoitteet olivat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Tämä tilanne on vaikeuttanut keskustelua siitä, kuka voi käyttää julkisia tiloja ja miksi.

Kirjastot, kuten kaikki julkiset tilat, olisi parasta pitää rauhallisina ja turvallisina kaikille sen asiakkaille, riippumatta heidän taustastaan tai poliittisista näkemyksistään. Lähiöiden ja paikallisten yhteisöjen keskuudessa tapahtuu jatkuvaa vuoropuhelua, jossa jokaisen ääni on yhtä tärkeä, ja tämä keskustelu voi olla avain rauhalliseen tulevaisuuteen.