Suomessa on noussut kohu nuorille jaettu seksikirja "Respektiä – seksikirja pojille" (Gummerus), jonka räväkkä sisältö on herättänyt voimakkaita reaktioita myös julkisuudessa. Kirjassa käytetään slangitermistöä, kuten 'vehje' ja 'kulli', ja annetaan suorasanaisia ohjeita esimerkiksi 'kuinka kullin saa syvälle suuhun' sekä vinkkejä hämmästyttävän rohkeisiin kalukuvien ottamiseen. Kirja jaettiin kaikkiin ylioppilaitoksiin osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Lukuklaani-hanketta vuonna 2019.

Erityistason psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala, joka tunnetaan Supernanny-ohjelmasta, on yksi asiantuntijoista, joka reagoi voimakkaasti kirjan sisältöön. Penttalan mukaan teos rikkomaa rajoja, jotka suojaavat lasten ja nuorten intimitettiä. Hän kyseenalaistaa, miten nuoret voivat suojella omaa seksuaalisuuttaan, kun heille annetaan tällaisia neuvoja. Penttala on huolissaan siitä, että nuoressa iässä hyvin herkkä vaihe elämässä voi perusteettomasti altistaa lapsia riskeille, kuten alastomien kuvien jakamiselle.

Lastenkirjainstituutin Kaisa Laaksonen puolustaa Lukuklaani-hanketta, joka pyrkii herättämään nuorten kiinnostusta lukemiseen, mutta Penttalan mielestä tällaisen kirjan jakaminen ei välttämättä edistä tätä tavoitetta. Mikkolan mukaan seksuaalikasvatuksen tarjoaminen kirjallisuuden kautta voi kuitenkin auttaa nuoria ymmärtämään itseään ja suojelemaan itseään huonoilta seksikokemuksilta.

Seksuaalisuutta käsitelling toimittaja ja kirjailija Ina Mikkola on myös järkyttynyt kirjan saamasta negatiivisesta palautteesta. Hän uskoo, että nuorilla on oikeus saada luotettavaa tietoa seksuaalisuudesta, erityisesti kun he altistuvat niin monenlaiselle informaatiolle nykypäivän mediassa, kuten pornon ja sosiaalisen median kautta. Mikkola painottaa, että aikuiset eivät saisi pelätä avointa keskustelua, vaan sen tulisi olla enemmän normi kuin poikkeus.

Mikkola muistuttaa, että aihetta tulisi käsitellä avointa ja ikäherkkää dialogia, sillä jotkut nuoret voivat olla kypsiä kohtaamaan tämänkaltaista tietoa jopa enemmän kuin aikuiset, jotka eivät ole saaneet riittävää seksuaalikasvatusta. On selvää, että seksuaalivalistus on entistä tärkeämpää nykypäivänä, ja oikeat tiedot voivat tehdä merkittävän eron nuorten hyvinvoinnissa.

Keskustelu nuorten seksuaalisuudesta on siis tärkeää, ja se tulisi aloittaa jo ennen aikuisuutta. Jos aikuiset vaativat näitä aiheita pimittämään, se voi vain lisätä stigmaa ja pelkoa. Nuorten ääni ja kokemukset ovat arvokkaita ja ansaitsevat tulla kuulluiksi.