Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat jatkaneet kamppailuaan lukutaidon ja matematiikan osaamisensa kanssa, osoittaa tuore tutkimus Jyväskylän yliopistolta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuoden 2022 Pisa-tulokset paljastavat, että ensimmäisen polven maahanmuuttajia kohtaa suurimmat haasteet.

Tutkimuksessa havaittiin, että maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on edelleen merkittäviä osaamiseroja verrattuna kantaväestöön. Vaikka erot ovat hieman kaventuneet viime vuosina, suurin syy tälle on kantaväestön osaamisen heikkeneminen, ei niinkään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden parantuminen.

Lukutaidon heikkeneminen on huolestuttavaa, sillä jopa 61 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on niin heikko lukutaito, ettei heillä ole mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään. Matematiikan osaamisella sama ongelma vaivaa 58 prosenttia tästä ryhmästä.

Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät hieman paremmin, mutta heistä silti 39 prosentilla on heikko lukutaito ja 43 prosentilla heikko matematiikan osaaminen. Kaiken kaikkiaan 21 prosentilla kaikista oppilaista oli heikot lukutaidot ja 25 prosentilla heikot matemaattiset taidot.

Opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan tulokset ovat huolestuttavia ja ministeriö aikoo vahvistaa suomen ja ruotsin opetusta toisena kielenä. Tämä aloite voi olla ratkaiseva askel maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseksi ja heidän integraationsa parantamiseksi Suomessa.

Tutkimuksen taustalla vaikuttaa myös sosioekonominen asema, joka liittyy läheisesti oppilaiden koulumenestykseen. Monilla maahanmuuttajataustaisilla perheillä on heikompia taloudellisia resursseja, mikä heijastuu lasten koulutustuloksiin. Sosioekonominen tausta, kuten perheen tulot ja asumistaso, ovat merkittäviä tekijöitä oppilaiden menestyksessä. Kun sosioekonomiset erot otetaan huomioon, maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välinen osaamisero pienenee.

Tutkimuksessa oli mukana 241 koulua ja yli 10 200 oppilasta, joista noin 1 900 oli maahanmuuttajataustaisia. Tämä tutkimus tuo esiin tärkeitä kysymyksiä koulutuksen tasa-arvosta ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulevaisuudesta. Miten yhteiskunta voi tukea heitä paremmin ja varmistaa, että heillä on mahdollisuus menestyä?