Koitereen ranta-asukkaat ja mökkiläiset ovat kovan paikan edessä muuttuvan järven kanssa, jonka vedenpinta vaihtelee rajusti. Tämä järvi on muuttunut eräänlaiseksi tuulivoiman varauduttajaksi, ja nyt sen pinta on ennennäkemättömän matalalla.

Tuulivoiman ja vesivoiman käyttö ovat kokeneet suuria muutoksia, mikä vaikuttaa suoraan järven vedenkorkeuteen. Kun pohjoisessa ja lännessä ei tuule tai ydinvoimaloissa on huoltoseisokki, Koitereen vedenpinta alkaa tippua nopeasti.

Kalatalousalueen puheenjohtaja Petteri Tahvanainen toteaa, että nykyisin paras tapa ennakoida vedenkorkeuden muutoksia on seurata pörssihintojen kehitystä. Ruotsalaisen Vattenfallin omistama Pamilon voimalaitos käyttää Koitereen vettä säätövoiman tuottamiseen, mikä vaikuttaa suoraan energiantuotantoon ja pörssihintoihin.

Vattenfall, joka hallitsee yhdeksää vesivoimalaitosta Suomessa, tietää hyvin, että järven tilanne on monitahoinen. Vattenfallin Suomen vesivoimatuotannon johtaja Talvikki Anderssonin mukaan muutokset säilyttävät jatkuvasti jännitystä sähkömarkkinoilla. "Pamiloa ajetaan vain, kun sähköä tarvitaan eniten," hän sanoo.

Koitereen sääntely alkoi vuoden 1979 korkeimman hallinto-oikeuden myöntämän luvan mukaisesti. Järvi on nykyisin yksi voimakkaimmin säädellyistä järvistä Suomessa, ja sen tasot vaihtelevat yli kahden metrin verran.

Muutos järven infrastruktuurissa ja kalakannassa on ollut huomattava. Alkuperäinen siikakanta on hävinnyt, ja muikku katosi kokonaan 90-luvulla. Vaikka nyt järvessä ui muutama muikku, niiden tulevaisuus on epävarma.

Koitereen meren maisema muuttuu nopeaan tahtiin, sillä vesivoiman käytön vuoksi rannat rapautuvat. Myös järven alaosa on saanut osansa tästä muutoksesta – vesistöt muuntuvat voimala-altaiksi.

Paikalliset asukkaat ovat huolissaan tilastaan. Tokrajärven kylätoimikunta on tilannut kuvauspalvelun, joka seuraa Palojärven vedenpinnan vaihteluja 15 minuutin välein, tavoitteena havainnollistaa tilannetta paremmin.

Koitereelta on otettu yhteyttä myös kansanedustajiin ja Vattenfalliin. Tämä tutkimus voi johtaa uusiin toimiin ja neuvotteluihin, sillä monet paikalliset miettivät, pitäisikö heidän perustaa yhdistys Koitereen puolesta.

Talvi on tulossa, ja järven rannat ovat täynnä haasteita kalastajille, kun veneiden laskupaikat ovat käytännössä käyttökelvottomia. Pörssihintojen seuraamisen ja vesiolosuhteiden kartoittaminen saattaa olla avain paikallisten huolien ratkaisemiseen.

Koitereen järvi on juuri nyt kalastuksen kulta-aikaa, mutta mikä on tämän upean järven tulevaisuus, kun sääntely ja energiapolitiikka muokkaavat jatkuvasti sen luonteenpiirteitä?