Sähkö ja hukkalämpö mullistavat kaukolämmön tuotannon

Kokkolan kaukolämmön tuotannossa koittaa uusi aikakausi! Kokkolan Energia on päättänyt ottaa käyttöön kaksi suurta sähkökattilaa ja lämpövaraston suurteollisuusalueella, mikä tarkoittaa merkittävää muutosta energian tuottamisessa.

Muutos näkyy heti ensi vuonna

Uuden järjestelmän odotetaan olevan käyttövalmis ensi vuoden lopulla. Tämän muutoksen myötä poltettavan energian, kuten puun, osuus lämmitettävässä energiaratkaisussa tulee laskemaan noin kolmasosaan.

Energiatehokkuus ja huoltovarmuus etusijalla

Kokkolan Energia pyrkii edelleen vähentämään polttoaineiden käyttöä, mutta puulla tulee olemaan olennainen rooli huoltovarmuuden vuoksi. Alun perin sähkökattilat oli määrä rakentaa Kosilaan, mutta tehokkuus- ja maisemasyyt johtivat suunnitelmien siirtoon.

”Teollisuuden hukkalämpöä pystytään hyödyntämään paremmin suurteollisuusalueella”, kertoo Kokkolan Energian tuotantojohtaja Tommi Korpi. ”Siksi suunnitelmat muuttuivat.”

Hukkalämmön merkitys kasvaa

Kokkolassa kaukolämmön kulutus on noin 320 gigawattituntia (GWh) vuodessa, josta teollisuuden hukkalämmön osuus on 80–100 GWh. Tulevaisuudessa saavutamme jopa 100 GWh sähkön tuotannon.

”Tavoitteena on lopulta luopua polttoaineista kokonaan, mutta huoltovarmuus on prioriteetti. Myös kustannustehokkuus on meille tärkeää,” Korpi korostaa.

Polttolaitoksen rooli ei katoa

Vaikka Kokkolan Energia suuntaa kohti puhtaampia energiaratkaisuja, se ei jää pelkäksi kaukolämmön tuottajaksi. Suuri osa tuotannosta suuntautuu teollisuusalueelle myytävälle höyrylle.

”Höyryn tuotantoon ei ole yhtä paljon vaihtoehtoja kuin kaukolämmölle, jota voitaisiin tuottaa matalemmilla lämpötiloilla. CHP-laitos on edelleen keskeisessä roolissa höyryn tuotannossa,” Korpi lisää.

Laajenevat suunnitelmat ja kustannusten nousu

Kosilasta siirtyneiden suunnitelmien myötä hanke laajenee toisen sähkökattilan rakentamiseen. Kustannusarvio on noussut kahdeksasta miljoonasta eurosta noin 20 miljoonaan euroon.

”Toiselle kattilalle oli selkeä tarve, sillä Kipin alueella höyryenergian kysyntä on kasvanut,” Korpi päättää.