Turussa on viime päivinä käyty vilkasta keskustelua Afrikan tähti -lautapelin herättämistä ongelmista. Kolonialismia tutkinut apulaisprofessori Olli Löytty Turun yliopistosta näkee keskustelun erittäin tärkeänä osana suomalaisuuden ja kulttuurin ymmärtämistä.

Löytty toteaa, että on ironista, että Afrikan tähti -niminen peli nostetaan esiin suomalaisuuden kontekstissa. Hän tekee vertailua aiempiin kulttuurituotteisiin, kuten eskimojäällätyöpuikoihin ja Brunbergin suklaasuukoihin, jotka herättivät keskustelua nimenvaihdosta.

– On mielenkiintoista, miksi juuri nämä asiat koetaan niin tärkeiksi, vaikka monia muita vanhoja kulttuurituotteita on jäänyt huomiotta. Tämä saa minut pohtimaan suomalaisuuden suhteellisuutta ja kulttuuriperinnön käsityksiä.

Löytty huomauttaa, että lasten ääni puuttuu keskustelusta, mikä on hänen mielestään merkittävä puute.

— Olisi tärkeää kuulla lasten ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten lapset suhtautuvat peliin. Heidän kokemuksensa voisivat vaikuttaa siihen, miten peliä tulisi käsitellä päiväkodeissa ja kouluissa.

Hän tuo esiin, että keskustelu Afrikan tähdestä on saanut aikamoista vauhtia, ja hän vertaa nykyhetkeä aikaisempiin aikoihin, jolloin asioita tutkittiin ennen kuin niistä nostettiin huutoa.

— Tuntuu siltä, että asiat tapahtuvat niin nopeasti, että emme ennätä miettiä niiden vaikutuksia. Meidän tulisi hetkeksi pysähtyä ja miettiä, mitä näille peleille oikein tehdään, Löytty pohtii.

Muistellessaan keskusteluja Afrikan tähden kolonialistisuudesta 1990-luvun lopulta hän pelkää, että nykyinen keskustelu unohtuu pian.

— Ensimmäinen asia, joka tässä häviää, on rationaalinen ja sivistynyt keskustelu siitä, mikä on lapsille hyväksi ja mikä ei. Jos keskustelua ei käytä, se saattaa jälleen kadota mielistä, ja meidän on vaikeaa edistää kulttuurista ymmärrystä ja herkkyyttä myöhemmin. Muistakaamme tunnelma, jossa lapsi nauttii leikistä, ja luokaamme tilaa terveelle keskustelulle kulttuuriperinnöstämme.