NHL:n maailma on täynnä uskomattomia hetkiä, tähtiä ja huikeita suorituksia, mutta satunnaisesti kaipaan tarinoita, jotka muistuttavat meitä inhimillisyydestä ja periksiantamattomuudesta. Jesse Puljujärvi, koko kansan idoli, on tarina, joka inspiroi nuoria ja vanhoja.

Kun Puljujärvi palasi NHL:ään alkuviikosta, monet eivät voineet olla hymyilemättä. Kuinka monta kertaa olemme kuulleet hänen urastaan puhuttavan ikään kuin se olisi jo päätetty? Vastoinkäymisiä ja identiteettikriisejä on ollut enemmän kuin tarpeeksi, mutta Puljujärvi ei luovuttanut. Hänen tarinansa on kuin Feenikslinnun: hän nousee aina tuhkasta.

Mieleen tulee kysymys: onko mitään sitä palkitsevampaa kuin nähdä Puljujärvi jälleen taistelemassa? NHL:ssä ei ole helppoa, ja taistelu viimeisistä pelipaikoista on raaka; kova kilpailu ja huipputason pelaajat tekevät jokaisesta pelistä haasteen.

Esimerkiksi Jarkko Ruutu, joka pelasi NHL:ssä 652 ottelua, muistuttaa meitä siitä, miten yllättävät käänteet voivat muuttaa uran suuntaa. Ruutu löysi pelinsä huippuhetkistä, ja nyt Puljujärvelle on avautunut sama mahdollisuus. Floridan joukkueeseen liittyminen, kun tähdet kuten Aleksander Barkov ja Matthew Tkachuk ovat loukkaantuneina, on avannut Puljujärvelle uudet ovet.

Hänen paluunsa NHL:ään ei ole vain tilastojen summa. Siinä on energiaa ja asennetta, jota on vaikeaa ymmärtää, ellei sitä ole itse kokenut. Puljujärven debyytti Floridan paidassa oli huikea; hän heitti peliin viisi laukausta, kuusi taklausta ja onnistui jättämään vahvan vaikutelman. Vain muutama peli ja hän oli jo alkanut vaikuttaa joukkueen dynamiikkaan.

Miksi ihmeessä tämä on tärkeää? Koska Puljujärvi on todella esimerkki siitä, miten taistelutahto voi auttaa nuoria pelaamaan omaa peliään. Häntä on kritisoitu ja pilkattu, mutta hän on kieltäytynyt luovuttamasta. Hän toimii kuin kissa, joka laskeutuu jaloilleen, täynnä elämänvoimaa ja intohimoa. Se on opetus kaikille, mutta erityisesti nuorille; unelmista ei tarvitse koskaan luopua.

Supertähdet ovat henkisesti kovia, mutta puljujärven kaltaisten pelaajien tarinat muistuttavat meitä siitä, että jokainen kamppailu on oppitunti. Jesse on osoittanut, että vaikka vaikeudet ovat suuria, säännönmukainen sinnikkäisyys ja usko itseensä voivat lopulta johtaa suurilta näyttävän haasteen voittamiseen.

Kaikki tämä käy ilmi siitä, että Puljujärvi on sanonut itselleen: “En aio luovuttaa unelmieni suhteen.” Tämä asenne on varmasti saanut liigan huomion, ja kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?