Yle lähettää lyhyen radan MM-uinteja Budapestista, ja lähetysaikataulut löytyvät kanavan verkkosivuilta.

Tammikuussa Urheiluliiton toimistossa oli hämmennystä ja epäuskoinen tunnelma.

Seitsenottelija Saga Vanninen oli sijoittunut vuoden 2023 MM-kisoissa yhdeksänneksi ja tehnyt edelliskauden parhaan tuloksen alle 23-vuotiaiden sarjassa, mikä sijoitti hänet maailmantilastossa yhdeksänneksi.

Huolimatta siitä, että Urheiluliitto oli esittänyt Vanniselle 20 000 euron tukea, ministeriö myönsi vain 10 000 euroa. Tämä tilanne on saanut monet, kuten Vannisen valmentajat ja fanit, kyseenalaistamaan tuen kohtuullisuuden ja tarpeellisuuden.

Miksi tuki ei yltänyt korkeammalle, kun Vanninen teki huikeita suorituksia? Vannisen menestys kisamatkoilla, kuten helmikuussa 2024 saavutettu viisiottelun MM-hallihopea, jää useilta tahoilta huomaamatta – pääsy kisakentille tuntuu olevan kasautuneena vain joillekin lajeille.

Tilanne on absurdimpi, kun tarkastellaan myös toista urheilijaa, joka on samaa ikäluokkaa: perhosuimari Laura Lahtinen. Hän on hiljattain saavuttanut merkittäviä tuloksia, kuten voittoja 100 metrin matkalta maailmancupissa ja huipputuloksen 200 metrillä, joka olisi riittänyt finaalipaikkaan MM-kisoissa.

Lahtinen ei kuitenkaan saanut näitä saavutuksiaan huomioon hänen saamaansa apurahaan, sillä ministeriön kriteerien mukaan vain 50 metrin altaalla saavutetut tulokset lasketaan. Tämä on ongelma. Lahtisen vahvuudet ja erityiset taidot ovat lyhyessä altaassa, eikä hän saa ansaitsemaansa tunnustusta siitä.

Urheilutoimittajat ja asiantuntijat, kuten Yle Urheilun Ville Kallinen, uskovat, että Lahtinen voisi uida 200 metrin perhosen vieläkin nopeammin, ja arvioivat hänen päivän kunnon riittävän jopa finaaliin Pariisin olympialaisissa.

Kaikki tämä tapahtuu samassa ympäristössä, missä urheilun tukijärjestelmä kaipaa uudistuksia. Samaan aikaan, kun Lahtinen ja Vanninen kiistelevät oikeudestaan saada apurahaa urheilu-uraltaan, on syytä kysyä: miksi ministeriön päätökset perustuvat niin jäykkiin sääntöihin?

Vanninen ja Lahtinen ovat molemmat ikäluokkansa kiistattomia huippuja, ja heillä on kaikki mahdollisuudet murtautua aikuisten sarjan eliittiin. Kuitenkin heidän joutumisensa tukikriisiin saa monet miettimään, onko nykyinen rahoitussysteemi riittävän oikeudenmukainen ja kattava.

Lahtinen kilpaili tänä vuonna vain 6 000 euron apurahalla, joka on erittäin alhainen ottaen huomioon hänen potentiaalinsa ja saavutuksensa. Vuonna 2023 tuen oli tarkoitus olla 10 000 euroa, mutta se ei edelleenkään riitä huomioiden kilpailujensa vaatimukset ja urheilulliset tavoitteet.

Onko ministeriöllä varaa jättää huomiotta urheilijoidensa panokset? Entä kuinka moni muu lahjakas urheilija jää ilman ansaitsemaansa tukea? Onko viimeisten kuukausien huikeat tulokset todella menneet hukkaan? Kyse on muutoksista, jotka ovat tarpeen.