Vuosi 2024 on nyt käsillä, ja on aika analysoida sen vaikutuksia talouteemme sekä tulevaisuuden näkymiä. Kuten jo aiemmin kerroimme, asuntolainojen viitekorko 12 kuukauden euribor on noussut 3,0 prosentista 3,6 prosenttiin, ja hemmoittelu korkeammilla koroilla jatkuu. Numerot puhuvat puolestaan: kesäkuusta syyskuuhun 2023 korkotaso kipusi jopa 4,1-4,2 prosenttiin.

Inflaation hidastuminen on ollut yksi keskeinen syy korkojen laskulle, joka alkoi vähitellen huipussaan olleista arvoista. Toisaalta, Nordea arvioi, että 12 kuukauden euriborin ennustetaan olevan vuoden 2024 lopussa noin 2,5 prosenttia, mikä anticlimax on verrattuna tilanteeseen, missä olimme aiemmin. EKP:n talouspolitiikassa odotetaan ensimmäistä koronlaskua vasta kesäkuussa 2024.

Markkinoiden ja myöhemmin Danske Bankin ekonomistien ennusteet erosivat toisistaan dramaattisesti. EKP:n toimenpiteet viittaavat siihen, että sääntelytaloudessa on käytännössä vain yksi suunta: alaspäin. Onko tämä merkki siitä, että kuluttajille jää enemmän rahaa käyttöön? Itse asiassa näin saattaa olla: arvioimme, että perheillä vapautuu merkittäviä varoja, jotka tulevat näkyviin vuositason arvioissa.

Kotimaisten rahalaitosten asuntolainakanta ylittää jo 106 miljardia euroa, ja korkojen laskeminen tuo mukanaan vähintään 200 miljoonan euron lisäbuustin kuluttajien talouteen. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä vaikuttaa markkinoihin vuonna 2025. Ja mikä parasta, asuntolainojen uudet marginaalit ovat tulleet voimaan, ja niiden keskikorko on nyt vain 3,45 prosenttia.

Keskusteluissa on myös nostettu esiin, kuinka vuokramarkkinat käyttäytyvät, kun tietyiltä alueilta alkaa näkyä vuokra-asuntojen kasvua. Vaikka uusia vuokra-asuntoja ei ole juurikaan käynnistetty, aikaisemmin viitattu arvio vuokra-asuntojen mahdollisesta säilymisestä tai jopa heikkenemisestä tuntuu yhä rakentavan odotuksia.

Suomen osakemarkkinat tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia sijoittajille, ja voimme kaikki vain kysyä: Miksi karttaa kotimaista pörssiä? Yhtiöiden liiketaloudellinen suorituskyky osoittaa vahvoja ennusteita, ja monet isot toimijat, kuten Nordea ja Kone, ovat osoittaneet erinomasta tuottoa. P/E-luku on keskimäärin 15, ja osinkotuotot näyttävät lupaavilta.

Tulevaisuuteen katsoessamme on tärkeää edelleen seurata globaaleja taloudellisia trendejä, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan tullipoliittisia liikkeitä, jotka voivat vaikuttaa Suomen vienti- ja tuontiyrityksiin. Onko Suomen taloudella vielä riskinsä, vai voiko kehittyvä korkotilanne kuitenkin antaa positiivista nostetta kaiken kaikkiaan vuonna 2025?