Vuosi 2007. Jyväskylään opiskelujen perässä muuttanut Marko Kainulainen vietti aikaansa ystävänsä Pyry Jaalan kanssa Kortepohjan Taitoniekantiellä. Yhteiseen porukkaan kuului myös Kristian Pienimäki, eli Kriso, jonka kanssa Kainulainen nautti alkoholista, mutta samalla he suunnittelivat uusia urheilulajeja ja tapahtumakonsepteja. Vaikka tilanne saattoi näyttää siltä, että ainoastaan kaljaa juotiin, oikeasti heillä oli kunnianhimoa ja luovuutta.

Samana vuonna Jaalan rap-harrastus sai huimaa vauhtia tuulta alleen, kun hän voitti Suomen mestaruuden. Tällöin voitiin todeta että Jyväskylän rap-kulttuuri oli syntynyt kaveriporukan sohvalta, ja siitä se lähtisi kasvuun.

Ensimmäinen aalto: Rapin nousu

2000-luvun alussa rap-musiikki alkoi saada jalansijaa Suomessa. Marko Kainulaisen mukaan Jyväskylässä esiintyi tuolloin vain hyvin harvoja rap-artistia, joista tunnetuin oli tuolloin Urbaanilegenda-yhtye. Jyväskylä oli opiskelijakaupunkina ideaali paikka rapin kehittymiselle, sillä opiskelijat toimivat sekä rapin tekijöinä että sen yleisönä.

Toinen aalto: Vapaamuotoiset bileet

Esiintymispaikkojen puute oli kuitenkin haaste. Torikeskuksessa sijainnut Blaze-yökerho oli sulkenut ovensa, jolloin Kainulaisen oli alettava järjestää omia tapahtumia. Hänen ensimmäinen luomuksensa oli Ghetto Party -festivaali, joka keräsi yli 200 bilettäjää - tämä todisti, että Jyväskylässä oli kysyntää rap-musiikille.

Kolmas aalto: Kansallinen ilmiö

VUONNA 2012 rap-musiikki raketoi Jyväskylästä valtakunnalliseen tietoisuuteen, kun Aleksi Lehikoinen (Gettomasa) voitti Suomen mestaruuden. Kolme vuotta myöhemmin hän voitti Emma-palkinnon vuoden parhaasta albumista, ja hänen esiintyminen Ghetto Partyissa vakkaristi päätettiin. Kainulainen huomasi trendin: nuoremmat artistit olivat ammattimaisempia ja eivät tarvinneet rohkaisuryyppyjä ennen keikkaa.

Neljäs aalto: Monimuotoisuuden aikakausi

Rap-kulttuurin kehitys Jyväskylässä on ollut yhteisöllistä, mutta se on myös herättänyt keskustelua. Monille yhteisö on ollut avointa ja hyväksyvää, mutta toiset ovat tunteneet itsensä ulkopuolisiksi. Nyt kuitenkin genre monipuolistuu, ja Jyväskylässä on avattu hip hop -linja Alkio-opistossa vuodesta 2021 lähtien. Tämän ansiosta nuoret artistit, kuten Ella Sihvonen, ovat saaneet mahdollisuuden loistaa.

Marko Kainulainen uskoo, että rap-musiikki on antanut äänen nuorille, jotka tuntevat itsensä syrjäytyneiksi. Hän jatkaa aktiivista työtä Jyväskylän Yläkaupungin Yö -festivaalilla ja ystävänsä Jaanan kanssa opettaen nuoria rap-kulttuurin perusteita.

Jyväskylän rap-kulttuuri on todella ainutlaatuinen ilmiö, ja sen tulevaisuus näyttää lupaavalta!