Sota ja pandemia muuttaa Venäjän toimintatapoja

Venäjän epätoivoiset toimet Euroopassa ovat saaneet uuden ulottuvuuden. Kirjailija Sofi Oksanen kertoo, kuinka Venäjän kansalaisten matkustaminen on vaikeutunut äärimmilleen, ei pelkästään Ukrainan sodan vuoksi, vaan myös pandemian aikaisten rajoitusten takia.

Ilkeät ilmiöt pinnalla

Oksasen mukaan Venäjän tiedustelupalvelut ovat keksineet uusia keinoja toimia Euroopassa, kun perinteiset tekijät, kuten matkustaminen, ovat hankaloituneet. Kohtalokkaita ovat olleet myös venäläisten vakoojien paljastumiset ja palkkaklikkausten pakkopalautukset Moskovaan.

Yhteistyö rikollisten kanssa

Neuvostoliiton aikainen yhteistyö rikollisten kanssa on edelleen Kremlille tuttua puuhaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on onnistunut pitämään mafiajoukot kurissa, mikä on osoittautunut eduksi uusissa, haasteellisissa olosuhteissa.

Kreml voi nyt helposti kätkeä syyllisyyden

Kreml hyötyy myös siitä, että heidän suorasta syyllisyydestään on vaikea saada näyttöä. Tavallisilta palkkatyöläisiltä, jopa sosiaalisen median kautta rekrytoiduilta, voidaan odottaa vain kertakäyttöistä toimintaa, mikä lisää Kremlin etuja.

Lontoon vakoiluskandaali paljastaa laajemman verkoston

Esimerkki tästä on brittiviranomaisten paljastama bulgarialainen vakoiluryhmä, joka oli toiminut Venäjän hyväksi. Ryhmä oli aikonut suorittaa sieppauksia ja salamurhia ja oli liikkunut vapaasti Euroopan läpi.

Kuka on seuraava uhri?

Erityisesti Bellingcatin toimittaja Christo Grozev oli ryhmän tähtäimessä, sillä hän on paljastanut useiden Venäjän turvallisuuspalveluiden toimijoiden henkilöllisyyksiä.

Ovatko venäläiset palkkalaiset Suomessa?

Oksanen kysyy, onko Suomi mahdollisesti myös Kremlille hyödyllinen alue, jonne on ulkoistettu riskejä. ”Miksi ei?” hän pohtii, viitaten siihen, että Venäjän ilkeyksien suunnittelijat voivat olla muualta kuin venäläisiä.

Tieto ja läpinäkyvyys viranomaistoiminnassa

Oksanen painottaa, että kansalaisilla on oikeus tietää, keitä heidän ympärillään liikkuu. Toisin kuin Virossa, Suomessakin pitäisi keskustella kansallisen turvallisuuden kysymyksistä avoimemmin.

Kreml voi nyt helposti kätkeä syyllisyydestään näyttöä ja niin kuin Oksanen tiivistää, huolestuttavampaa on, että julkista keskustelua ei käytä riittävästi.