Kirjallisuus

Väinö Linnan klassikkoteos "Tuntematon sotilas" on ollut suomalaisille tärkeä ja merkityksellinen teos jo 70 vuoden ajan. Se ei ole vain sotakirja, vaan syvällinen käsitys itsenäisen Suomen historian hetkistä, jotka ovat muovanneet kansallista identiteettiämme. Monille lukijoille kirja toimii ikkuna menneisyyteen ja niiden sukupolvien uhrauksiin, jotka taistelivat maamme puolesta.

Kuluneena tiistaina pääsimme juhlistamaan teoksen 70-vuotisjuhlapäivää. Moni suomalainen on kehittynyt Tuntemattoman sotilaan myötä, eikä teos ole vain kirjallisuutta, vaan se on kulttuurin osa, joka elää edelleen vahvasti kansallisessa keskustelussa.

Kirjasta on tähän mennessä tehty kolme eri elokuvaversiota, joista ensimmäinen, ohjaajana Edvin Laine, julkaistiin vuonna 1955. Toisena esiintyi Rauni Mollbergin versio vuodelta 1985 ja uusin elokuva Aku Louhimiehen ohjauksessa julkaistiin vuonna 2017. Tuore versio on erityisesti saanut kiitosta koskettavasta toteutuksestaan – moni katsoja löytää uutta syvyyttä joka kerralla.

Mauri Timonen, yksi Tuntemattoman sotilaan suurista faneista, kertoo elokuvan tarjoavan uusia näkökulmia ja mustaa huumoria, joka tekee sota-ajan tuskista helpommin lähestyttäviä. Timonen itse on henkilökohtaisesti kokenut sodan vaikutukset, hänen ukkinsa haavoittui talvisodassa ja tapasi siellä tulevan vaimonsa. Hänen tarinansa kertoo sukupolvien välisestä siteestä, joka näiden kokemusten kautta syvenee.

Toinen lukija muistelee sodan jälkeen, kuinka hänen isänsä hankki kirjan heti sen ilmestyttyä. Hän kuvailee isänsä iloisena ja ylpeänä kertoen kirjojen tarjoamasta näkemyksestä sodasta. Isä myös rakensi sodan jälkeen perheelleen talon ja muita rakennuksia, mikä kertoo toipumisesta ja jälleenrakentamisesta. "Tuntematon sotilas" oli hänelle realistinen kuvaus sodan arjesta ja siitä, mitä sota todella tarkoittaa tavanomaiselle sotilaalle.

Hämeenlinnalainen Valtteri Hiittu on kasvanut Linnan tarinoiden parissa ja nähnyt Elokuvaversion kerran vuodessa itsenäisyyspäivänä. Hän on havainnut, kuinka teoksesta on tullut niin syvälle juurtunut osa suomalaista kulttuuria – kuin sauna, joka on rakennettu ruisleivästä. Hiittu toteaa, että teoksesta ovat peräisin monet keskusteluissa käytetyt ilmaisut, mikä osoittaa sen kielen ja kulttuurin muokkaavaa voimaa jopa työpaikoilla.

Vaikka sota-ajat ovat takana, välineet, joiden avulla kokemuksia ja tunteita jaetaan, ovat kestäneet ja jatkuvat. Tuntematon sotilas on edelleen niin ajankohtainen, että sen viisaudet ja oppeja voi soveltaa nykypäivän elämään ja käsityksiin, muistuttaen meitä siitä, mitä olemme menettäneet ja mitä olemme saavuttaneet.