Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat ajautuneet hankalaan tilanteeseen lunastuslain uudistuksen myötä. Tämä laki, joka mahdollistaa kuntien ja yritysten pakkolunastaa maata, tulee olemaan eduskunnan käsiteltävänä marraskuun lopussa. Valtaosa kansanedustajista, jotka usein istuvat myös kotikuntiensa valtuustoissa, kohtaa painetta äänestää hallituksen esityksen mukaisesti, vaikka kunnat vastustavat sitä yksimielisesti.

Lunastuslain muutos tarkoittaa, että maanomistajat voisivat saada aiempaa oikeudenmukaisempia korvauksia. Nykyisin kunnat ovat kyenneet hankkimaan maata edullisesti, mikä on herättänyt maanomistajien tyytymättömyyttä. Kunnat ja kaupungit pelkäävät kuitenkin hinnan nousua ja sen vaikutuksia enteilee mahdollista hämmentävää tilannetta, kun kunnalliset vaalit lähestyvät ensi huhtikuussa.

Kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) myöntää olevansa kaksinkertaisessa roolissa, sillä hänen asemansa Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana luo paineita voittaa yhdistettyjä intressejä.

”On aina haastavaa löytää tasapaino. Siinä on käytävä keskustelua siitä, miten ja miksi tietyt ratkaisut ovat parhaita”, Kilpi toteaa.

Lunastuslain muutosta on kritisoitu voimakkaasti erityisesti kunnallisten edustajien taholta. Heidän mukaansa lakimuutos voisi synnyttää tarpeettoman hintakierteen, joka vaikuttaisi sekä maan hankintaan että kunnallisiin projekteihin.

Kunnat ovat ilmaisseet huolensa erityisesti siitä, että lain myötä lunastuskorvauksia saatettaisiin automaattisesti nostaa, mikä voisi teke maan käytön entistä vaikeammaksi. Järvenpään kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Jorma Piisinen (ps.) on myös samaa mieltä: ”Meidän on edistettävä vapaaehtoisia kauppoja, ei hidastettava niitä.”

Osa asiantuntijoista on epäillyt, johtavatko hallituksen esitykset havaittuihin hinnankorotuksiin, mutta päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. Piisinen sanoo, että heidän olisi jatkuvasti arvioitava lakimuutosta ja sen vaikutuksia.

Hallituspuolueet ovat myös pohtineet vaihtoehtoja, kuten lunastuslain soveltamisen rajaamista kuntiin tai laukaisemalla automaattikorotukset alhaisemmaksi 10 prosenttiin. Tämä voisi vähentää lunastuksia ja nopeuttaa maankauppaprosesseja.

Kunnallisten vaalien lähestyessä tilanne vain kiristyy, ja eduskunnan on pakko harkita tarkkaan, mitä tulemme päättämään. Nykyinen lunastuslaki on ollut voimassa vuodesta 1978.

Miksi tämä laki on niin hankala? Pysy kuulolla, sillä tämä on vain jäävuoren huippu!