Kupan historia on ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään, ja se on herättänyt kiihkeitä väittelyitä. Kysymys kuuluisi: Toiko Kristoffer Kolumbus kupan Eurooppaan vai oliko se jo levinnyt Amerikan mantereella ennen hänen saapumistaan?

Historiallisesti kupan puhkeaminen Euroopassa 1400-luvun lopulla sijoittuu aikaan, jolloin Kolumbus ja hänen miehistönsä palasivat Amerikasta. Tällöin syntyi uskomus, että Kolumbus saattoi olla taudin tuojana.

Toinen teoria puolestaan perustaa väitteensä siihen, että Kolumbuksen aikaiset eurooppalaiset olisivat voineet viedä taudin Amerikkaan. Tämä teoria sai tukea aikaisemmista löydöistä, joissa vanhoista eurooppalaisista luista löydettiin kuppabakteerin tyypillisiä merkkejä.

Äskettäin julkaistu tutkimus, jossa on hyödynnetty muinaisten eteläamerikkalaisten luustojen DNA:ta, tuo uuden valon tähän keskusteluun. Max Planck -instituutin projektissa Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja hänen tiiminsä ovat onnistuneet löytämään viisi muinaisen kupan tautiperheen genomia Meksikosta, Chilestä, Perusta ja Argentiinasta.

Sajantila kertoo, että heidän pitkäaikainen tutkimus Perussa tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia perulaisten muumioiden kupan liittyviä merkkejä.

Tutkimus paljasti viisi erilaista muinaista patogeeniä, mutta kupan historian selvittäminen osoittautui odotettua haastavammaksi. Vaikka monet infektiotaudit, kuten rutto ja tuberkuloosi, ovat saaneet huomiota, kuppa on jäänyt osittain varjoon.

DNA:n analysointi paljasti, että kuppa – yhdessä frambesian ja bejelin kanssa – on ollut tunnetussa tautiperheessä, joka on kärsinyt laiminlyönnistä trooppisten tautien joukossa. Tulokset viittaavat siihen, että Etelä-Amerikka oli taudin monimuotoisuuden keskus jo ennen Kolumbusta.

Sajantila mainitsee: "Löysimme sukupuuttoon kuolleita linjoja kaikille tunnetuille kuppaperheen muodoille, mikä viittaa siihen, että kuppa sekä sen sukulaiskannat olivat syvästi juurtuneita Amerikan mantereelle ennen eurooppalaisten saapumista.”

Kuppa ei tullut yksin; kolonialismin myötä taudin määrä alkoi räjähdysmäisesti kasvaa noin vuodesta 1500 alkaen, mikä selittää osaltaan Euroopan epidemian laajuutta 1500-luvulla. Taudit levisivät orjakaupan ja eurooppalaisen asutuksen myötä Amerikoissa ja Afrikassa.

On tärkeää huomata, että vaikka Amerikkalaiset alkuperäiskansat kantavat varhaisempia kupan muotoja, eurooppalaiset ovat olleet keskeinen vaikutin tämän taudin maailmanlaajuisessa leviämisessä.

Tutkimusten myötä saadaan toivottavasti lisää tietoa muinaisten kuppatapojen olemuksesta ja niiden suhteesta nykytauteihin. Tiedämme, että maailmassa saattaa olla monia muita vanhempia ja hälyttävän vaarallisia sukulaistautia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Kuka tietää, mitä vielä tutkijat löytävät muinaisten luurankojen avulla, ja kuinka nämä löydöt vaikuttavat käsityksiimme taudin historiasta?