Suvilahden koulun tapahtuma herätti laajaa huomiota, kun Jasmin Granholmin kirjoitus poikajoukkion väkivaltaisista teoista nosti esiin vakavan kysymyksen lasten turvallisuudesta koulussa. Kaksi poikaa osalistui yhteenottoon, joka herätti keskustelua kiusaamisesta ja sen ehkäisystä. Väkivalta, olipa se suurta tai pientä, on aina tuomittavaa ja sen vakavuutta ei saa vähätellä. Kuitenkin, pelkkä yksittäisen tapahtuman tarkastelu ei tuo esiin laajempia ongelmia, jotka liittyvät niin kiusaamiseen kuin nuorten hyvinvointiin.

Aikuiset usein kuuntelevat, mutta eivät oikeasti kuule, katsoen, mutta eivät nähden, mitä lasten maailmassa todella tapahtuu. Tämä passiivinen asenne näkyy myös kouluyhteisöissä, joissa mukautettujen koulumallien, kuten kiva-koulujen, myötä on vaikeaa saavuttaa aidosti muutosta. Koulun tulisi olla turvallinen ja rauhallinen paikka, jossa kaikilla on mahdollisuus selvitä ilman pelkoa väkivallasta.

Kuinka siis voimme välittää ja puuttua näihin ongelmiin? Ennaltaehkäisy on avainasemassa, ja tarvitaan riittävästi resursseja ja tukea oppilaitoksille, jotta voimme luoda ympäristön, jossa lapset tuntevat olonsa turvalliseksi. Tämä edellyttää aikuisten aktiivista osallistumista – koulun henkilökunnan, vanhempien ja yhteisön – nuorten elämään.

Elämänkoulu koulun jälkeen, olipa kyseessä tilat tai aktiviteetit, on myös olennaista. Esimerkiksi Vaasassa on jo joitakin käytäntöjä, jotka tukevat nuorten harrastustoimintaa. Harrastusten lisääminen ei ainoastaan tarjoa nuorille mielekästä tekemistä, vaan se myös vähentää yhteisön sisäistä väkivaltaa ja häiriöitä. Tarvitaan kuitenkin lisää nuorisotiloja ja olemassa olevien tilojen aukioloaikojen pidentämistä.

Nuorisotyön mahdollisuuksia on heikennetty eri kaupunginosissa, mikä on johtanut kasvavaan tarpeeseen tehdä enemmän nuorten hyväksi. Esimerkiksi Suvilahden ja Gerbyn alueilla vapaa-ajan tilojen puute on merkittävä ongelma. Siellä nuorisojengit ovat olleet pitkään osa alueen arkea, ja nuorisotyön kautta on voitu rauhoittaa tilannetta.

Odottamalla Pirjo Andrejeffin valtuustoaloitetta, jossa esitetään Suvilahden nuorisotilojen avaamista uudelleen, voidaan nähdä mahdollisuus luoda uusia, positiivisia tiloja nuorisolle. Paikat, jotka ovat avoimia kaikille ikäryhmille, tuovat yhteisöllisyyttä ja vähentävät eristyneisyyttä.

Yhteisön rakentaminen on paras tapa edistää nuorten hyvinvointia. Kun lapset ja nuoret kokevat, että heitä kuullaan ja ymmärretään, se luo perustan kestävälle kehitykselle. Meidän tulee siis tehdä työtä sen eteen, että nuoret todella nähdään ja kuullaan.