Kansakunta

Kyrön tislaamon ruisviskin etiketit muuttuvat – syynä yli 20 vuotta vanha EU-sopimus

2025-04-01

Kirjailija: Aino

Suomalaisella Kyrö-tislaamolla on edessään merkittävä muutos ruisviskien etikettien osalta, johtuen EU:n ja Kanadan välillä vuonna 2003 solmitusta kauppasopimuksesta.

EU:n ja Kanadan sopimuksen myötä termi "Rye Whisky" – eli ruisviski – on varattu vain Kanadassa ja Yhdysvalloissa tuotetuille viskeille. Tämä on aiheuttanut haasteita erityisesti eurooppalaisille ruisviskien valmistajille, kuten Kyrölle.

Yhdysvalloissa ruisviskiä pidetään enemmän "keksijämaana", ja termi "Whisky de Seigle" on myös ranskaksi kielletty käytettäväksi muualla kuin Kanadassa. EU on pitkään sallinut "Rye Whisky" -termin ainoastaan Kanadan tuotteille, eikä sitä ole voitu käyttää muissa alkoholijuomissa.

Sopimuksessa oli aikaraja kahden vuoden siirtymäajalle, mutta eurooppalaiset ruisviskien valmistajat, mukaan lukien Kyrö, ovat usean vuoden ajan olleet tietämättömiä tästä velvoitteesta. Kyrön perustajaosakas Mikko Koskinen korostaa, että asia on nyt noussut esiin komission agendalla.

"EU-maihin on syntynyt ainakin kymmenen uutta ruisviskitislaamoa vuosien varrella", kertoo Koskinen. Kyrö sai tietää viime kesänä sopimuksen tuomista velvoitteista, ja tammikuussa komissio vaati heitä muuttamaan etikettejään siten, että niissä käytetään tekstejä kuten "whisky made of 100% Rye" tai "of Finnish Rye". Lisäksi vaatimuksena oli, että sana "Rye" tulee olla erillisellä rivillä.

Koskinen selittää, että he ovat kääntyneet Valviran puoleen saadakseen ohjeita. Kyrön viskit pysyvät silti ennallaan: Kyrö Malt, Oloroso-sherrytynnyreissä viimeistelty viski ja kaksi savuista makua.

Uuden mainoslauseen myötä "Whisky born in a sauna" yritetään herättää kiinnostusta. Kyrö on valmistanut ruispohjaista viskiä vuodesta 2006, ja se on aiemmin törmännyt ongelmiin viskiensä nimien kanssa. Esimerkiksi ennen vuotta 2021 he kutsuivat ruismallasviskiaan Single Malt Rye Whiskyksi, mikä kiellettiin EU:ssa, sillä "single malt" -termi on varattu vain ohrapohjaisille tisleille.

Koskinen kritisoi EU:n kauppapolitiikkaa, joka haittaa heidän ruisviskien markkinointia. Eurooppalaiset ruisviskit ovat kuitenkin herättäneet viime aikoina kansainvälistä kiinnostusta. Esimerkiksi Helsingin-Vantaan lentokentän Kyrön viskimyymälässä myynnin kerrotaan kasvaneen jopa 50 prosenttia uuden esillepanon ansiosta.

Kyrön viskit valmistetaan sataprosenttisesta suomalaisesta rukiista. Yhdysvalloissa ruisviskiksi voidaan kutsua ainoastaan niitä tuotteita, joissa rukiin osuus on vähintään 51 prosenttia, kun taas Kanadassa tälle ei ole asetettu alarajaa. Koskinen vertaa tilannetta oliiviöljyyn: "Me emme saa kutsua omaa tuotettamme extra virginiksi, mutta kilpailija voi."

Kyrön tietojen mukaan seuraavat bilateraalineuvottelut EU:n ja Kanadan välillä ovat suunnitteilla ensi vuodelle. Koskinen toivoo, että siihen mennessä tapahtuu muutoksia, ja he aikovat hakea EU:n maantieteellistä laatumerkintää pohjoismaiselle viskille yhteistyössä muiden pohjoismaisten tislaamojen kanssa.