Johdanto

Suomen valtion työntekijöiden käynnistämä lakko tulee vaikuttamaan merkittävästi sääennusteiden laatuun ja saatavuuteen. Lakko koskee myös Ilmatieteen laitosta, joka vastaa keskeisistä sääkysymyksistä, meri- ja ilmastopalveluista.

Lakosta ja sen vaikutuksista

Ilmatieteen laitoksen hallintojohtaja Marko Viljanen varoittaa, että lakon myötä vaikutukset tulevat olemaan "todella laajat". Lakkovaroitus kattaa 22.-24. huhtikuuta alkavat työvuorot, ja Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Ammattiliitto Pro ovat mukana lakon toteutuksessa.

"Lakon uhka osuu erityisesti piiriin, joka tuottaa kaikki sää- ja meripalvelutuotteet," painottaa Viljanen. Tämä tarkoittaa lapsille ja aikuisille tutun sään, liikenteen sääennusteiden, sekä vaarallisten sääilmiöiden varoittamisen viestintää. Erityisesti merenkulun turvallisuus ja Puolustusvoimien käyttöön antama säätuki ovat olennainen osa työnkuvaa, joka voisi kärsiä lakon vuoksi.

Vaikutukset kansalaisille

Kansalaisten kannalta tämä näkyisi siten, että valtakunnalliset maa- ja merisään ennusteet, kuten säävaroitukset, jäisivät ilman käsittelyä. Viljanen huomauttaa, että vaaratilanteita ennakoivien palvelujen puuttuminen voisi aiheuttaa merkittäviä riskejä suomalaisille, erityisesti äkillisten sääilmiöiden aikana.

Toiveet neuvottelujen suhteen

"Tämä on vakava tilanne, ja toivon, että neuvottelut etenevät positiiviseen suuntaan lakon välttämiseksi," haastaa Viljanen. Hän toivoo, että mikäli lakko toteutuu, se voitaisiin rajoittaa tiettyihin tehtäviin, jotta Ilmatieteen laitoksella voidaan yhä ylläpitää kansalaisten elämää suojaavat palvelut.

Suunnitelmat lakon varalle

Jos lakko kuitenkin toteutuu, Ilmatieteen laitoksella on jo käynnistetty suunnittelu siitä, miten sää- ja meri-ennusteita voitaisiin silti tuottaa, jotta vaaratiedotukset pysyisivät voimassa.

Konteksti työntekijöiden vaatimuksille

Lakko toteutuu, ellei valtion työntekijöiden palkkaneuvotteluissa saavuteta sopua. Tällä hetkellä Valtion työmarkkinalaitoksen ehdottama 6,3 prosentin palkankorotus jää kauas siitä, mihin työmarkkinoilla on yleisesti tavoitteena, eli 7,8 prosenttiin.

Työntekijäjärjestöt ovat neuvotelleet valtion kanssa uusista virka- ja työehtosopimuksista tammikuusta lähtien, ja työriita siirtyi sovitteluun viime viikolla. Mikäli ratkaisu ei onnistu, yhä useampi suomalainen saattaa jäädä ilman kriittisiä sääennusteita, ja se voisi vaikuttaa moniin arkisiin asioihin aina matkasuunnitelmista turvallisuuden varmistamiseen säätilan muuttuessa äkillisesti.