Uusin tutkimus Tampereen yliopistosta paljastaa huolestuttavia tietoja siitä, miten lapsuuden aikana saadut aivovammat, edes lievät aivotärähdykset, voivat vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden koulutustasoon ja työuraan. Väitöskirjatutkija Julius Möttönen on tutkinut, kuinka päätä ja aivoja kohdanneet vammat vaikuttavat lapsen tai nuoren kehitykseen verrattuna raajavammoihin, kuten nilkan tai ranteen murtumiin.

Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisterin sekä koulutustietorekisterin tietoja vuosilta 1998–2018. Mukana oli 8 487 henkilöä, joilla oli diagnosoitu aivovamma, ja heitä verrattiin 15 552 henkilöön, jotka olivat kärsineet raajavammoja. Tulokset ovat hälyttäviä: aivovamman saaneet nuoret saavuttivat alhaisemman koulutustason 20 vuoden seurannassa kuin raajavammoja saaneet vertaisensa.

Erityisesti ne, jotka olivat saaneet spesifimpiä aivovammoja, jäivät todennäköisemmin ilman korkea-asteen koulutusta verrattuna lievien aivotärähdysten saaneisiin. Möttönen korostaa, että jopa yksi aivotärähdys voi vaikuttaa oppimiskykyyn ja ajatteluun, mikä herättää kysymyksiä siitä, miten koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto voisivat paremmin tukea näitä nuoria.

Tutkimuksen mukaan aivovammojen pitkäaikaiset vaikutukset koulutukseen ovat huolestuttavia, ja se korostaa tarvetta tarjota tutkimustulosten valossa parempaa tukea ja tietoa aivovamman saaneille lapsille ja nuorille oraz heidän vanhemmilleen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta voimme taata tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä elämässä.

Tampereen yliopiston tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -aikakauslehdessä, ja se avaa uusia näkökulmia aivovammojen tunnistamiseen ja hoitoon. On aika herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita aivovammat voivat aiheuttaa koulutuspolulla, ja varmistaa, ettei kukaan jää sivuun haasteiden vuoksi.