Professori Pertti Mustajoki tuo esille tärkeän näkökulman makeisten arvonlisäveron nostosta Suomessa. Hänen mukaansa on äärimmäisen epäeettistä, että epäterveellisiä tuotteita valmistavat yritykset saavat kerätä voittoja samalla, kun niiden tuotteiden aiheuttamat terveysriskit jäävät yhteiskunnan maksettaviksi.

Viime aikoina suurten makeistehtaiden kilpailu on koventunut, ja niiden liike-elämän edustajat ovat voimakkaasti vastustaneet arvonlisäveron nostoa elintarvikkeiden alemmasta 14 prosentista tavaroiden 25,5 prosenttiin. Kuitenkin, onko meille todella tarpeen helpottaa epäterveellisten makeisten saatavuutta? Makeisia luokitellaan yhä elintarvikkeiksi, vaikka ne eivät sisällä mitään perustarvikkeita kuten vitamiineja tai proteiineja. Ne ovat pelkkää sokeria, joka voi johtaa vakaviin terveysongelmiin – eikä vain yksilötasolla, vaan koko yhteiskunnassa.

Suomessa lihavuuden lisääntyminen on hälyttävää: aikuisilla se on kaksinkertaistunut ja lapsilla jopa kolminkertaistunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. On täysin perusteltua siirtää makeiset ja suklaat tavalliseen arvonlisäveroluokkaan. Tämä voisi osaltaan vähentää niiden kulutusta ja edistää terveellisempiä valintoja.

Vaikka arvonlisäveron korotus koskee vain makeisia, on huomioitava, että myös muita lihottavia ruokia, kuten keksejä, leivonnaisia ja suolaisia naposteltavia, ei ole otettu huomioon. Pitäisikö meidän laajentaa keskustelua myös näihin tuotteisiin, jotta voisimme paremmin torjua lihavuutta ja sen aiheuttamia sairauksia?

Suomessa epäterveelliset elintarvikkeet aiheuttavat valtavia kustannuksia: arviolta 3,5 miljardia euroa vuodessa sairaanhoitokustannuksina lihavuudesta johtuvista sairauksista. Tämä ei ole vain tilastotietoa – se on tilanne, jossa 1,2 miljoonaa suomalaista aikuisilla kamppailee ylimääräisten kilojen kanssa ja kärsii lukuisista sairauksista, jotka vain pahentavat tilannetta.

Professori Mustajoki korostaa, että yritysten on kannettava vastuuta tuotteidensa vaikutuksista, eikä ole hyväksyttävää, että voitot kootaan samalla kun haitat jäävät muiden hoidettavaksi. Onko nyt oikea aika miettiä syvällisemmin elintarvikkeidemme verotusta ja sitä, miten voimme edistää kansanterveyttä ja hyvinvointia?