Tuore PISA-tutkimus on paljastanut huolestuttavia tuloksia: jopa suurimmalla osalla maahanmuuttajataustaisista nuorista on heikko koulutustaso Suomessa. Tämä tutkimus kattaa noin 15-vuotiaat nuoret ja arvioi heidän osaamistaan matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Entinen jalkapalloilija Mehmet Hetemaj, 36, ilmaisee huolensa tilanteesta, mutta ei yllättäydy siitä. 'Seuraan paljon politiikkaa ja olen tietoinen siitä, miten nuoret voivat. Resurssivaje ja tietyt toimintatavat ovat vaikuttaneet tähän', hän toteaa.

Hetemaj, joka itse saapui Suomeen nelivuotiaana perheensä kanssa, kuuluu tutkimuksessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiin. Nykyään hän on kahden lapsen isä ja työskentelee koulunkäyntiavustajana. 'Kasvatuksessa perheellä on valtava rooli. On tärkeää kannustaa lapsia oppimaan kieltä ja yrittämään tehdä asioita itse', Hetemaj korostaa.

Hänen mukaansa myös yhteiskunnalla on vastuu tarjota nuorille parhaita mahdollisia resursseja kotoutumiseen ja oppimiseen. Hetemaj on huomannut, että maahanmuuttajaperheissä opiskelun merkitys on muuttunut, ja nyt pyritään yhä enemmän korkeakoulututkinnoihin.

Koulumenestys on monessa suhteessa kiinni vanhempien asenteista ja aktiivisuudesta. 'Vanhempien pitäisi olla tiiviissä yhteydessä opettajiin ja varmistaa, että lapset tekevät läksynsä', hän muistuttaa.

Toinen urheiluikoni, Suomen koripallomaajoukkueen entinen kapteeni Shawn Huff, 40, avaa näkökulmiaan kielellisestä kehityksestä ja sen merkityksestä maahanmuuttajien opintomenestyksessä. 'Kielen opiskelu tapahtuu kouluissa, ja siksi vaatimukset ja tavoitteet tulee asettaa sinne', Huff sanoo.

Hän nostaa esiin myös ongelman, että S2-oppilaiden (Suomi toisena kielenä) opetuksessa ei ole ollut selkeää seurantaa. 'On käsittämätöntä, että opiskelijat voivat käydä koko koulupolun läpi ilman, että siirtyisivät suomen kielen opetukseen', hän painottaa.

Huff myös ilmaisee huolensa maahanmuuttajalasten aliedustuksesta eri harrastuksissa ja haluaa nähdä muutosta. 'Miksi he eivät löydä tiensä harrastuksiin? Se voi johtua monista syistä, kuten kuljetusten puutteesta tai taloudellisista esteistä', hän miettii.

Yhteisöllisyys ja kotouttaminen ovat teemoja, jotka ovat Huffille lähellä sydäntä. Hänen uran aikana hankkimansa kokemukset ovat alleviivanneet kielen oppimisen merkitystä: 'Kun on pakko, oppii kyllä', hän toteaa. Huff uskoo, että ylpeys omasta kielestä ja kulttuurista on avaintekijä. 'Meidän on vaadittava enemmän kielivaatimusten osalta, se on tärkeä osa suomalaista kulttuuria', hän päättää.

Onko meidän koulutusjärjestelmämme valmis vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin? Nykyiset tulokset saavat meidät miettimään, mitä voimme tehdä paremmin tulevaisuudessa.