Taloustieteilijät ympäri maailmaa ovat yhtä mieltä: Trumpin tulotullit eivät vain toimi. Lontoon yliopiston professori Ha-Joon Chang, yksi maailman tunnetuimmista talousasiantuntijoista, on erityisen kriittinen Yhdysvaltain presidentin politiikkaa kohtaan. Chang, joka on julkaissut useita kansainvälisesti palkittuja talouskirjoja, varoittaa, että tullit voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Chang on pitkään kannattanut maltillisia tullien käyttöjä, erityisesti kehittyvien maiden näkökulmasta. Hänen mielestään keskustelu tulleista on välttämätöntä, jotta voimme ymmärtää vapaakaupan rajoituksia.

"On ehdottomasti hyvä asia, että ihmiset alkavat ymmärtää, ettei sokea usko vapaakauppaan ole ongelmatonta", Chang toteaa. Hän painottaa, että tullit voivat olla hyödyllisiä, kun niitä käytetään vastuullisesti nuorten ja kehittyvien toimialojen suojelemiseen, samalla kun ne voivat estää teollisuuden kehitystä, jos suojelutoimenpiteitä käytetään väärin.

Chang vertaa kehitysyhteistyötä ja industriapoliittista suojelupolitiikkaa vanhempien rooliin lapsensa kasvatuksessa. Vanhemmat suojelevat lapsiaan, kunnes he ovat riittävän vahvoja yksin kaatuakseen kilpailuympäristössä. Samalla lailla kehittyviltä mailta vaaditaan aikaa ja resursseja, jotta niiden teollisuus voi kasvaa ja kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.

Monet nykyiset talousmahtimaat, kuten Yhdysvallat, Saksa ja Japani, ovat aikoinaan käyttäneet tullisuojelua kehittääkseen omaa teollisuuttaan. Kuitenkin Chang varoittaa siitä, että tulleja ei pitäisi käyttää tehottomasti, sillä se romuttaa kilpailua ja valmiuksia.

Trumpin tullipolitiikka on Changin mukaan kestämätöntä. Hän kritisoi presidenttiä siitä, että tämä yrittää suojella aloja, jotka ovat jo rapautuneet, ja joiden tuotanto on siirtynyt tehokkaammille maille. Yhdysvallat ei enää ole kehittyvä talous, vaan kypsä talous, joka on jäänyt jälkeen monilla aloilla.

Chang huoaa erityisesti sitä, että amerikkalaiset yritykset keskittyvät tuottavuutensa kehittämisen sijaan suurten osinkojen maksamiseen sijoittajille. Tilanne on esteenä kasvulle, sillä yritykset vetävät voittonsa takaisin osakkeenomistajille ilman, että investoitaisiin uusiin teknologioihin tai työolojen parantamiseen.

Erityisen havainnollistava esimerkki on Boeing, jonka haasteet lentoturvallisuuden kanssa heijastavat Yhdysvalltain teollisuuden laajempia ongelmia. Chang kertoo, että yhtiö on syyttänyt omia sijoitusstrategioitaan, jotka priorisoivat osakkeenomistajien voittoja lentoturvallisuuden kehittämisen sijaan.

"Jos yritys saa verotukea tai tullien tuomaa suojaa, se ei todennäköisesti ala investoida tai luoda työtä, vaan varat menevät takaisin sijoittajille", Chang varoittaa.

Hänen mukaansa Trumpin korkeat tullit voivat johtaa vakaviin seurauksiin, erityisesti köyhille maille, jotka ovat riippuvaisia Yhdysvaltain viennistä. Tällöin seurauksena on, että kehittyvät markkinat kärsivät, kun taas Yhdysvallat voi lopulta menettää kilpailukykynsä.

"Muilla mailla on mahdollisuus orientoitua uudelleen ja kehittää kaupankäyntiään Eurooppaan tai Aasiaan", Chang arvioi, ja uskoo, että pitkällä aikavälillä Yhdysvallat itse kärsii tästä politiikasta eniten.

Chang lisää kuitenkin, ettei hän ole täysin vastustavalla kannalla tulleja kohtaan, jos niitä käytetään oikein. Hän ehdottaa, että köyhimpien maiden tulisi saada suojaa oman teollisuutensa puolustamiseen. "Maailmanlaajuisesti tarvitsemme epäsymmetristä protektionismia, jossa rikkaat maat suojelevat talouksiaan vähemmän, ja köyhimmät enemmän."

Tulevaisuus riippuu siitä, kykenemmekö kehittämään kestävämpiä ja reilumpia kaupankäyntikäytäntöjä kaikkialla maailmassa.