Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti keskiviikkona jyrkät vaatimukset Venäjälle, vaatiessaan tämän hyväksyvän Ukrainan esittämän 30-päiväisen tulitauon ilman ehtoja, uutistoimisto AFP raportoi.

Pariisissa Macron tapasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja ilmoitti samalla Ranskan kahden miljardin euron sotilasavusta Ukrainalle. Macron kritisoi Venäjää siitä, että se on asettanut uusia ehtoja ja vaikeuttanut neuvotteluja. Hänen mukaansa Venäjän on aika ymmärtää, että se ei voi määrätä ehtoja Ukrainan avulle.

Torstaina Pariisissa järjestetään niin sanottu halukkaiden koalition huippukokous, johon osallistuu valtionjohtajia 31 maasta. Suomea edustaa presidentti Alexander Stubb. Huippukokouksessa keskustellaan myös eurooppalaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan tulitauon valvomiseksi, ja Macron vakuutti, että joukot eivät osallistuisita taisteluihin, vaan keskittyisivät valvontaan ja yhteisharjoituksiin Ukrainan joukkojen kanssa.

Ranskan presidentti painotti, että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet pysyvät voimassa, kunnes Moskova noudattaa kansainvälistä lakia. Tämä viesti on erityisen tärkeä, kun tilanne Ukrainassa jatkaa jännityksellistä kehitystään.

Samaan aikaan Ukrainasta tulee huolestuttavia uutisia: Venäjä on iskusten saanut aikaan kahdeksan iskua ukrainalaisiin energialaitoksiin sen jälkeen, kun se oli väittänyt lopettavansa tällaiset iskuja. Ukrainalaisten viranomaisten mukaan venäläinen Kremlin esittämä väite huonoista neuvotteluista ei vastaa todellisuutta. Venäjän mukaan ehtoja tulisi täyttää ennen kuin keskusteluja Mustanmeren turvallisuussopimuksesta voidaan käynnistää, mikä viittaa siihen, että ryhmät ovat edelleen kaukana sovusta.

Lisäksi Venäjä toteutti yön aikana drooni-iskun Mykolajivin satamaan, joka on Ukrainan tärkeä yhteys Mustallemerelle. Tänä aikana presidentti Zelenskyin kotikaupungissa Kryvyi Rihissä tapahtui myös useita iskuja. Tämä on aiheuttanut lisää pelkoa ja huolta paikallisessa väestössä.

Ihmisoikeusryhmät ja kansainväliset tarkkailijat ovat ilmaisseet suurempaa huolta siviilien turvallisuudesta ja tarpeista konfliktin syvetessä. Erityisesti siviilien kärsimys ja energiahuollon romahdus ovat Syssej mutta aiheutavat merkittäviä ongelmia alueella.

Uudenlaista painetta tilanteeseen tuo myös presidentti Donald Trumpin kommentit, joissa hän esitti, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa haluta viivyttää lopullista aseleposopimusta. Trumpin mukaan tämä voisi olla osa Venäjän strategiaa, joka haluaa lypsää lisää aikarajoja hyötyäkseen enemmän alueista Ukrainassa.

Tämä koko tilanne on merkityksellinen ei vain Ukrainan, vaan myös Euroopan ja kansainvälisen yhteisön kannalta. Seuraavat viikot ovat kriittisiä, ja kaikki silmät ovat suunnattuina niin Ranskaan kuin muihin neljäntoista valtioon, jotka haluavat varmistaa rauhan ja turvallisuuden alueella. Kun kansainvälinen yhteisö odottaa selkeämpiä toimia, mikä on siis seuraava askel rauhan saavuttamiseksi?