Olympiakomiteassa ja erotetun huippu-urheilujohtaja Matti Heikkisen välillä saavutettiin viimein ratkaisu torstaina. Heikkinen pyysi itse vapautusta tehtävästään ja vähintään 2026 kestävän määräaikaisen työsopimuksen purkaminen tuli mahdolliseksi keskustelujen kautta. Asiaa käsiteltiin kiireellisesti Pariisin kesäolympialaisten mitalittoman lopputuloksen jälkeen, mikä oli saanut komitean johdon miettimään tulevaisuutta kriisitunnelmissa.

Heikkinen käytti tilaisuutta hyväkseen, ja 7. syyskuuta hän pyysi Olympiakomitean hallitusta vapauttamaan hänet huippu-urheilujohtajan tehtävistä ja etsimään hänelle uutta roolia. Tämän jälkeen käydyssä luottamuksellisessa keskustelussa toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja puheenjohtaja Jan Vapaavuori punnitsivat vaihtoehtoja.

Vaikka Heikkinen ei tule saamavan palkkaa loppusopimuskaudelta, hänen lähtönsä aiheuttaa Olympiakomitealle merkittäviä taloudellisia kuluja. Toimitusjohtaja Susiluoto ei tarkentanut, mitä Heikkisen lähdön paketti pitää sisällään, mutta sen arvioidaan olevan suuri taloudellinen rasite, sillä yli 70 prosenttia Olympiakomitean budjetista tulee veronmaksajien varoista.

Ylitarkastaja Hannu Tolonen valotti tilannetta, kertomalla, että tuollaiset irtisanoutumispaketit eivät ole hyväksyttyä rahan käyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksista. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka taloudelliset varat ja käyttäytymissäännöt soveltuvat tässä yhteydessä, ja voisiko tällaiset irtisanoutumiset olla tulevaisuudessa kiellettyjä.

Vaikka lähestyvinä kuukausina saatetaan toivoa Heikkiselle uutta uraa huippu-urheilun parissa, hän muistuttaa työn yhteisön tärkeydestä: "Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu", viestitti Heikkinen. Tämä tilanne avaa keskustelun siitä, kuinka tärkeää on huolehtia sekä urheilufanin että urheilijoiden hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta Suomessa.