Toimittajat ovat vahvistaneet yli 100 000 venäläissotilaan kuolleen sodassa, mikä on järkyttävä osoitus Venäjän armeijan nykyisestä tilasta.

Mediazonan ja BBC:n venäläisen palvelun toimittajat ovat tunnistaneet yli 100 000 Ukrainan sodassa kuolleen venäläissotilaan nimet avoimen lähdekoodin tietojen perusteella. Tuo surullinen määrä ylitettiin perjantaina.

– Tämä on vain jäävuoren huippu. Vapaaehtoisillamme on käsissään yli 10 000 muistokirjoitusta tarkistettavana, starkuudessa huomauttaa Mediazona.

Sodan kolmantena vuosipäivänä helmikuussa Meduza ja Mediazona julkaisi yhteistutkimuksen, jossa arvioitiin kuolleiden venäläissotilaiden kokonaismäärää.

Toimittajat vertasivat vahvistettua kuolleiden luetteloa Venäjän perintörekisterin tietoihin ja arvioivat, että kuolleita voi olla jopa 160 000–165 000. Arviossa ei ole mukana ulkomaalaisia, jotka ovat taistelleet Venäjän puolella tai Ukrainan miehitetyillä alueilla asuvia sotilaita.

Brittilehti The Economist raportoi, että Ukrainassa voidaan järjestää vaalit jo ensi kesänä, mikäli tulitaukosopimus saadaan aikaan. Presidentti Volodymyr Zelenskyi suunnittelee hakevansa jatkokauden. Tämä voisi olla elintärkeä päätös, joka muuttaa Ukrainan poliittista maisemaa kriisin keskellä.

Ukrainan parlamentti äänestää toukokuun 5. päivänä maan sotatilan jatkamisesta, joka nykyisin päättyy 8. toukokuuta. Ukrainan perustuslaki kuitenkin kieltää vaalien järjestämisen sotatilanteessa.

Jos vaalit onnistutaan järjestämään, ne saattavat toteutua aikaisintaan heinäkuun alussa, mikä herättää kysymyksiä siitä, kuinka valtava tulitauko vaikuttaa maan tulevaisuuteen.

Baltian maat ovat ilmaisseet huolensa Ukrainan sodan mahdollisista vaikutuksista alueen turvallisuuteen. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur varoittaa, että Venäjä jakaa joukkonsa nopeasti, kun sota Ukrainassa päättyy, mikä voi nostaa uhkatasoa merkittävästi. Samat huolenaiheet ovat nousseet myös Liettuassa, jossa puolustusministeri Dovilė Šakalienė on pitänyt tilannetta kriittisenä.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó syytti Ukrainaa iskuista energialaitoksille, jotka ovat keskeisiä Venäjän öljytoimituksille. Tämä lisää jännitteitä Unkarin ja Ukrainan välille, ja Szijjártó peräänkuuluttaa energian turvallisuuden kunnioittamista.

Ruotsi on ilmoittanut tukevansa Ukrainaa yli 7 miljoonalla eurolla miinanraivauksen ja droonien kehittämisessä. Tämä on osa Ruotsin 18. tukipakettia, ja se tulee olemaan elintärkeä apu Ukrainan tukemisessa.

Viimeisimpänä, Ukraina syyttää Venäjää iskusta sotilassairaalaan Harkovassa, jossa on raporttien mukaan myös kuolonuhreja. Valtava määrä siviilejä on joutunut vaaran alle Venäjän sotatoimien vuoksi, mikä nostaa kysymyksiä kansainvälisestä oikeudesta ja sotarikoksista.

Tilanne Ukrainassa on kireä ja epävarma, ja sen vaikutukset tuntuvat kauas, minkä vuoksi globaali yhteisö seuraa tapahtumia tarkasti. Jatkuvat Venäjän menetykset yhdistettynä Ukrainan tulevaisuuden onnellisuuteen ja vakauteen, tekevät näistä komponenteista osan laajempaa geopoliittista peliä.