Arto Henrikssonin kirjoitus Loviisan Sanomissa 7.3. tuo esiin huolestuttavia kysymyksiä ydinenergiayhtiöiden vaikutusvallasta Loviisan kaupungin päätöksenteossa. Historialliset tapahtumat, kuten Loviisan kaupungin johdon ja Eonin väliset salaiset sopimukset, nostavat esiin kysymyksiä avoimuudesta ja demokratian toteutumisesta.

Maanantaina 3.3. julkaistu tiedote käsittelee Fortumin ja Loviisan välistä suunniteltua maakauppaa, jossa todetaan, ettei Fortumilla ole vielä tarkempaa käyttösuunnitelmaa maan osalta. Seuraavan viikon maanantaina 10.3. on suunniteltu elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan ylimääräinen kokous, jossa käsitellään yhteistyösopimusta Fortumin kanssa. Epävirallisten tietojen mukaan sopimukseen saattaa sisältyä suunnitelma kahden uuden reaktorin rakentamisesta.

Miksi tämä kiireellinen päätöksenteko tapahtuu juuri ennen kunnallisvaaleja, jolloin Loviisalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa asiaan? Onko mahdollista, että kaupungin suostumus sopimukseen tarkoittaa luopumista veto-oikeudesta ydinvoimalaitoksen sijaintikunnassa? Ja tuleeko sopimuksen myötä kaupungin sitoutua valmistelemaan kaavoituksia Fortumin kaikille suunnitelmille ilman selkeitä aikarajoja?

Aikaisemmin Fortum on painottanut Häästholmenin saarta ihanteelliseksi rakennuspaikaksi uuden ydinvoimalan rakentamiselle. Miksi nyt halutaan laajentaa alueen energiaintensiivistä toimintaa mantereelle? Lisäksi Fortum on hakenut lupia korkealaatuisten ydinjätteiden loppusijoitukselle, mikä herättää kysymyksiä Häästholmenin alueen kaavoituksessa.

Energia-alan asiantuntijat ovat jo pitkään korostaneet pienten hajautettujen sähköntuotantoyksiköiden etuja huoltovarmuuden nimissä. Loviisan nykyiset reaktorit ovat jo luoneet alueesta haavoittuvan kohteen, ja Fortumin sekä Loviisan välinen sopimus voisi pahentaa tilannetta entisestään.

Häästholmenin alueen ympäristöhaasteet, kuten huono vedenkierto jäähtyessä, ovat tiedossa, ja vastaavat ongelmat muilla alueilla, kuten Eurajoella, puuttuvat. Tämä herättää kysymyksiä Fortumin vastuullisuudesta ja ympäristönsuojelusta.

Samalla Suomen hallitus valmistautuu lainsäädäntöön, joka jakaisi tuulivoimaverotuloja myös muille kunnille alkuperäisen sijaintikunnan lisäksi, mikä voisi olla merkki laajemmasta energiaverotuksellisesta keskustelusta, jota voidaan soveltaa myös ydinvoimayhtiöihin.

Onko Källan leirikeskuksen alue todella paras mahdollinen paikka suureteollisuuden tarpeisiin? Fortumilla ja Loviisan johdolla on nyt tilaisuus miettiä tarkkaan, onko kyseessä aito edunvalvonta vai vain poliittinen peli. Tulevaisuus on ratkaisevassa vaiheessa – ja Loviisan asukkaat ansaitsevat reilun mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiinsä.