Lapin sodassa kuoli lähes 300 henkilöä miinoihin jopa sodan päättymisen jälkeen.

Lapin sota oli Saksan näkökulmasta suunniteltu vetäytymisoperaatio, jossa käytettiin poltetun maan taktiikkaa. Saksalaiset tuhosivat infrastruktuuria, kuten siltoja ja teitä, jotta suomalaiset tai Neuvostoliitto eivät voisi hyödyntää niitä heidän hyökkäyksiään vastaan.

Suomessa käytiin taisteluita saksalaisten rinnalla kesäkuusta 1941 alkaen Neuvostoliittoa vastaan, mutta syyskuussa 1944 Suomi teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa. Tällöin saksalaisten joukot, jotka olivat sadattuhannet, joutuivat kovan paikan eteen, sillä niiden oli poistuttava maasta.

Lapin sota syttyi, kun Suomi ryhtyi toimimaan Neuvostoliiton vaatimuksesta saksalaisia vastaan. Saksan joukkojen poistuttua alueelta, he jättivät jälkeensä myös lukuisia vaarallisia miinoja, jotka olivat aikansa pirullisin ase.

Lapin sodan uhrien joukossa oli myös 99-vuotias sotaveteraani Kalevi Aula, joka muistelee hyppymiinojen hirveyttä. "Niitä kylvettiin ympäriinsä. Se hyppäsi puoli metriä ilmaan ja räjähti – mies meni kahtia," Aula kuvasi traagisia hetkiä.

Hyppymiina on erityinen ase, sillä se toimii siten, että sen päälle astuttaessa syttyy viivepanos, joka räjähtää muutaman sekunnin kuluttua. Tämä tarkoittaa, että uhri on jo päässyt miinan päältä, mutta räjähdys edelleen osuu kehon herkimpään kohtaan. Kuolema on erittäin todennäköinen.

Taistelujen aikana kaikkia miinoja ei kuitenkaan löydetty. Noin kolmannes Lapin sodan kaatuneista kuoli jalkaväkimiinoihin, ja sodan jälkeen miinat jatkoivat ihmisten ja jopa miinanraivaajien tappamista. Vuosina 1944-1973 miinoihin liittyviä onnettomuuksia tapahtui yhä, kunnes yhteensä 1,1 miljoonaa miinaa raivattiin. Silti yksittäisiä räjähteitä löytyy yhä tänäkin päivänä.

Lapin sodasta on pian kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomesta huhtikuussa 1945, mutta sodan traagiset muistot ja sen jättämät arvet ovat edelleen vahvasti läsnä.

Kansallisarkisto on kerännyt tietoa myös sodassa miinaan ja räjähteisiin kuolleista siviilihenkilöistä. On tärkeää muistaa tämän aikakauden vaikutukset ja tapahtumat, sillä ne ovat muovanneet nykypäivän Suomea.