Heinäkuussa 1916 New Jerseyssä, Yhdysvalloissa, valloitti paniikki. Rannikoilla raportoitiin harvinaisista haihyökkäyksistä, jotka vaativat useiden uimareiden henkiä. Lehtien otsikot maalasivat kuvia ”ahneista ihmissyöjistä”, ja pelko levisi nopeasti.

Alueen äänestäjät kuitenkin rankaisivat presidentti Woodrow Wilsonia vuoden 1916 vaaleissa, vaikka hän ei ollut millään tavalla vastuussa näistä hyökkäyksistä. Vaikka Wilson lopulta voitti, hänen kannatuksensa heikkeni dramaattisesti erityisesti ranta-alueilla, joissa haihyökkäykset tapahtuivat. Tämä tapaus on noussut esiin poliittisten tutkijoiden keskuudessa, jotka ovat kiinnostuneet äänestämiseen vaikuttavista tekijöistä – ehkäpä aivan muista kuin äänestäjän omista tarpeista tai järkevästä edusta.

Tutkimusten mukaan äänestäjät usein rankaisevat päättäjiä, jos vaalien kynnyksellä tapahtuu jotakin negatiivista, vaikka se ei liittyisikään poliittisten päätösten piiriin. Tämä herättää kysymyksen kansalaismielipiteen epäluotettavuudesta. Ranskalainen filosofi Jacques Rancière on väittänyt, että demokratiaan on suhtauduttu vihamielisesti sen alkuajoista lähtien. 1900-luvulla keskustelu demokratian kyvystä kanavoida kansalaisten intressejä oli vilkasta. Taloustieteilijä Joseph Schumpeter kritisoi kansalaisten irrationaalisia käsityksiä ja piti eliittidemokratiaa ainoana toimivana hallintomuotona.

Mikä siis ohjaa äänestämistä, jos vaalitulokset eivät heijastele selvästi omia etuja? Tutkijat ovat löytäneet vastauksia ryhmäidentiteetistä. Kansalaiset usein samaistuvat tiettyyn ryhmään, ja tämä identiteetti muokkaa heidän poliittisia mieltymyksiään jopa enemmän kuin omat tarpeet. Ryhmän yhteiset arvot ja mieltymykset voivat voittaa oman järjen.

Yhteinen vastustaja, olipa se sitten woke-ideologia tai byrokratia, voi vahvistaa tätä yhteenkuuluvuutta. Vaalien alla kannattaa tarkkailla, millaisia ryhmäidentiteettejä aktivoituu. Ehdokkaat pyrkivät usein vetämään puoleensa erilaisia ryhmiä itsensä edustajina. Yllätykselliset tapahtumat, kuten haihyökkäykset, voivat synnyttää uusia ryhmäidentiteettejä, jotka vaikuttavat vaalituloksiin. On olennaista analysoida vaalituloksia tarkasti ja ottaa huomioon kansalaisten tuntemukset ja identiteetit.

Suomessa serkuttelu ja paikalliset ryhmäidentiteetit ovat erityisen tärkeitä kunnallisissa vaaleissa. Paikalliset tunteet vaikuttavat merkittävästi äänestykseen. Äänestämiseen liittyvät jaetut tunnekokemukset ja ryhmäidentiteetti ovat syitä, miksi emme voi väheksyä erilaisten ryhmien roolia vaalimenestyksessä. Onkin syytä pohtia, miten sovelletaan tätä tietoa tulevissa kunnallis- ja aluevaaleissa.