Pohjoismaissa on pitkään pidetty erossa toisiinsa politiikkaa ja uskontoa. Poliitikkojen henkilökohtaiset arvot saattavat saada alkunsa uskonnollisista vakaumuksista, mutta niiden ei ole tarkoitus olla oikeutettuina Raamatun tulkinnoilla. Kuitenkin tämän syksyn aikana on havaittu, että kristilliset arvot ovat löytäneet tiensä Petteri Orpon (kok.) hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) päätös tukea YK-lausumaa, jossa vaaditaan Israelin laittoman miehityksen ja siirtokuntien purkamista, kohtasi kovaa kritiikkiä hallitusryhmien kristillisiltä kansanedustajilta, erityisesti kristillisdemokraateilta ja perussuomalaisilta. Esimerkiksi Päivi Räsänen (kd.) vertasi siirtokuntien tyhjentämistä etniseen puhdistukseen, kun taas Kaisa Garedew (ps.) piti tätä päätöstä täysin vääränä.

Tällä viikolla keskustelu arvoristiriidoista sai jopa presidentin ja ministereiden huomion. Kristilliset arvot voivat kuitenkin oikeuttaa aivan toisenlaisia ratkaisuja, kuten ekumeenisen Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelman tukemista palestiinalaisten ja israelilaisten väkivallattomissa rauhanpyrkimyksissä.

Kysymys kuuluu: Miksi juuri kristillisillä arvoilla profiloituvat poliitikot tukevat Israelin etuja jopa omien uskonsisarensa, kuten palestiinalaiskristittyjen, kustannuksilla? Kysyimme kahta asiantuntijaa, Timo R. Stewartilta Ulkopoliittisesta instituutista ja pappi Paavo Huotarilta Helsingin yliopistosta, mitä Raamatun tekstejä poliittisen päätöksenteon taustalla on.

Stewart, joka on tutkinut uskontojen rooleja konflikteissa, ja Huotari, joka on erikoistunut Raamatun tekstien tulkintaan, korostavat, että Raamatun lupaamat maa-alueet ja kristillinen sionismi ovat keskeisiä. 1. Mooseksen kirjassa Jumala lupaa maa-alueita Abramille, joka on yksi Israelin kantaisistä. Tämä lupaus on ollut yksi syy tukijoiden keskuudessa, ja Israelin valtion perustaminen vuonna 1948 nähdään monissa yhteyksissä merkkinä tämän lupauksen täyttymisestä.

Kristillinen sionismi on ajatus, jonka mukaan Israelin valtiolla on erityinen rooli Jumalan suunnitelmassa. Siksi monet kristityt tuntevat velvoitetta tukea Israelia. Stewart mainitsee, että kristilliset sionistit uskovat, että Jumala siunaa niitä, jotka tukevat Israelia. Tämä perustuu Mooseksen kirjaan, jossa sanotaan, että Jumala siunaa niitä, jotka tukevat Israelia.

Kuitenkin on myös huolestuttavaa, että Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on YK:n kansainvälisen tuomioistuimen mukaan laiton. Raamatun tulkintoja soveltamalla voidaan silti yrittää oikeuttaa Israelin siirtokuntapolitiikkaa. Historian todelliset tapahtumat sekoittuvat nykypolitiikan kanssa, mikä lisää tulkintojen haastavuutta.

Raamatun lopun ajan ennustukset ovat erityisen ristiriitaisia juutalaisten ja kristittyjen keskuudessa. Ne viittaavat odotuksiin juutalaisten kääntymisestä kristityiksi. Tämä saa monet kristityt odottamaan lopun aikojen tapahtumia, mikä lisää heidän tukeaan Israelille.

Yhdysvalloissa poliitikot hyödyntävät avoimesti Raamatun jakeita politiikassa, mutta Suomessa tämä ei ole yhtä yleistä. Silti on tärkeää, että poliitikot olisivat avoimia uskostaan ja etsisivät perusteluja muualta kuin Raamatusta. Päivi Räsänen korostaa, että vaikka Raamatulla on suuri merkitys hänen elämässään, poliittisten perustelujen tulisi olla laajempia ja perusteellisempia.

Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että uskonnolliset vakaumukset voivat vaikuttaa tärkeällä tavalla politiikkaan, mutta niiden on oltava joka tapauksessa oikeudenmukaisia ja kaikkia osapuolia kunnioittavia.