Maaliskuussa kerätty kaivosmineraalivero toi kunnille huimat 18,7 miljoonaa euroa. Suurimman osan tästä veropotista sai Sotkamo, joka ansaitsi peräti 4,8 miljoonaa euroa Verohallinnon tietojen mukaan.

Myös Sodankylä ja Keminmaa, jotka saivat yli neljä miljoonaa euroa, nauttivat verotulojen kasvusta. Kaiken kaikkiaan 20 paikkakuntaa sai osuutensa kaivosmineraaliverosta, ja vähimmillään Suomussalmi sai vain 315 euroa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun verotuloja tilitettiin kunnille.

Vuonna 2024 Suomeen astuu voimaan uusi vero, joka koskee louhittuja mineraaleja. Tällä verolla pyritään kompensoimaan kaivostoiminnasta aiheutuvia paikallisia haittoja, ja se tarjoaa kunnallisia varoja tulevaisuuden investointeihin ja palveluihin.

Mikäli kaivostoiminta ulottuu useiden kuntien alueelle, verotulo jaetaan kunnallisten pinta-alojen suhteessa. Metallimalmien vero on 0,6 prosenttia mineraalien arvoista, kun taas muiden mineraalien verotus on 0,20 euroa tonnilta.

Sotkamon kunnassa kaivostoiminta on aktiivista, ja kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen arvioi, että nyt saamansa verotulot kattavat noin kymmenyksen kunnan vuotuisesta budjetista. Hän korostaa, että valtionosuudet ovat jääneet alhaisiksi, ja verotulojen myötä taloudellinen tilanne on normalisoitumassa.

Sotkamossa kaivostoiminta näkyy myös naapurikunnassa Kajaanissa, jossa kaivosten aiheuttamat haitat sekä tieinfrastruktuurin korjaustarpeet herättävät keskustelua. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen on ilmaissut huolensa kaivostuotannon vaikutuksista kuntaan ja toivoo, että Keminmaa saisi oikeuden osaan sen verotuloista.

Mikäli tilanne jatkuu, Keminmaan ja Kemissä asuvien kuntalaisten on vaikeaa hyväksyä, että he kärsivät kaivostoiminnan haittavaikutuksista ilman asianmukaista kompensaatiota. Sotkamon kunnanjohtaja Kilpeläinen on ehdottanut, että osuus valtiolle siirretyistä verotuloista voitaisiin käyttää lähikuntien infrastruktuurin parantamiseen ja kaivosteollisuuden aiheuttamien haittojen vähentämiseen.

Kaivosmineraaliveron tulo on Sodankylän kunnassa erityisen tärkeä, sillä se kattaa lähes 14 prosenttia kunnallisten verotulojen kokonaisuudesta. Kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen on iloinen tukevasta taloudellisesta kasvusta, joka on mahdollistanut palvelujen ylläpidon ja kehittämisen.

Rantapelkonen muistuttaa, että kaivostoiminta tuo alueelle elinvoimaa ja mahdollisuuksia, ja itse asiassa kaivosveron tulisi hänestä täydentää kunnallista taloutta sataprosenttisesti. Erityisesti hän vie eteenpäin keskustelua siitä, kuinka paljon hyötyä paikallisista mineraaleista pitäisi saada niille kunnille, jotka kärsivät kaivostoiminnan aiheuttamista ongelmista.

Viimeisimpänä uutisena Euroopan komissio on nostanut Sodankylän Sakatin ja Sotkamon Kolmisopin kaivosprojektit strategisesti tärkeiden hankkeiden listalle. Tämä tarkoittaa, että hankkeiden mahdollinen eteneminen tuottaa kysymyksiä, erityisesti Sakatin alueen herkkää ekosysteemia, Viiakiaavan luonnonsuojelualueen tietäen. Kaivostoiminnan tulevaisuus on siis vielä erittäin mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä aihe.