Suomalaisten oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita on vaarantunut, eikä se toteudu lain mukaisella tavalla. Tämä on käynyt ilmi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuoreessa selvityksessä.

Erityisesti kiireettömän erikoissairaanhoidon järjestäminen on vaarassa kaikilla hyvinvointialueilla, mukaan lukien Helsinki ja Hus-yhtymä. Kiireettömän hoidon takuu on tällä hetkellä vain puoli vuotta, mikä jättää monia potilaita odottamaan hoitoa liian pitkään.

STM:n mukaan suurimmat ongelmat keskittyvät psykiatrian eri aloille sekä silmätautien hoitoon. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin apua tarvitseville nuorille suunnatut palvelut ovat erityisen kriittisessä tilassa.

Syyt palveluiden vaarantumiseen ovat moninaiset, mutta pääsyinä STM mainitsee henkilöstöpulan sekä alueiden tekemät valinnat rahoituksen kohdentamisessa. Kaikissa hyvinvointialueissa on havaittavissa suuria alueellisia ja ajallisia eroja hoitoon pääsyssä. STM:n mukaan hoitoon pääsemisessä on ongelmia useimmilla alueilla.

Hyvinvointialueiden sisällä erilaisten palveluiden saatavuudessa on suuria eroja. Esimerkiksi kiireellinen hoito toimii suhteellisen hyvin, mutta perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pääsy on edelleen ongelmallista.

Erityisen huolestuttavaa on, että sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät ovat liian suuria, mikä heikentää asiakassuunnitelmien laatimista. Myös vanhusten kotipalveluiden järjestämisessä on ollut suuria haasteita.

Lisäksi STM on kiinnittänyt huomiota lääkärintarkastusten toteuttamiseen neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, joissa on myös havaittu puutteita. Vaikka tiettyjen palveluiden toteutus on parantunut, tuntuu siltä, että haasteet ovat lisääntyneet.

Ministeriö on huolissaan myös erikoissairaanhoidon keskittämisestä. Useissa sairaaloissa on tällä hetkellä vain muutama erikoislääkäri useilla aloilla, mikä uhkaa hoidon laatua. Erityisesti psykiatrinen hoito ja tekonivelkirurgia ovat kriisitilanteessa.

STM:n mukaan hyvinvointialueilla on tarvetta vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja siirtää erikoissairaanhoidon resursseja perusterveydenhuollon tarkoituksiin. Tämä voisi vähentää riippuvuutta erikoissairaanhoidosta ja parantaa palveluiden saatavuutta.

Haitalliset säästöt kuitenkin vaarantavat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluita. Hyvinvointialueiden on lain mukaan katettava edellisiltä vuosilta kertyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä, mutta tilanne on monilla alueilla huolestuttava.

Alueiden taloussuunnitelmat osoittavat, että noin puolet alueista pystyy kattamaan alijäämät ajallaan, mutta monet suunnitelmat näyttävät olevan epärealisia. STM vetoaa siihen, että julkisen talouden suunnitelmassa on otettava huomioon alijäämien kattamiseen liittyvät riskit.

Viime kädessä kansalaisten terveys ja hyvinvointi ovat uhattuna, ja tämä herättää kysymyksiä siitä, onko Suomi valmis kohtaamaan sosiaali- ja terveysalan kriisitilanteen. Meidän on käsiteltävä näitä ongelmia vakavasti ja nopeasti - muuten voimme jäädä vaille elintärkeitä palveluita!