Fingrid on varoittanut, että sähkön kulutuksen odotetaan nousevan tänä talvena jopa 15 000 megawattiin (MW). Tämä ennuste perustuu viime talven kokemuksiin, jolloin kulutus saavutettiin. Tällä hetkellä kulutus on vain noin 12 000 MW, mikä johtuu sääolosuhteista. Erityisesti Pohjois-Suomessa on pakkasta, mutta Etelä-Suomessa lämpö on vielä kohtuullista, mikä tarkoittaa, että rakennukset ovat vielä lämpimiä ja sähköä kuluu vähemmän. Kulutuksen odotetaan kuitenkin nousevan kylmemmällä säällä, kun rakennusten lämpövarastot vähenevät ja ihmiset alkavat käyttää enemmän sähköä lämmitykseen.

Kivihiilen käyttö on ollut keskustelujen kohteena, sillä Helsingin Salmisaaren kivihiilivoimala, jonka oli tarkoitus sulkea tämän vuoden keväällä, on edelleen toiminnassa. Tämä päätös on herättänyt keskustelua huoltovarmuudesta, ja nyt sulkemista on siirretty kevääseen 2025. Kivihiilen kielto vaikuttaa myös sähkön ja lämmön tuotantoon, ja lisääntynyt kysyntä saattaa johtaa sähkökatkoihin, mikäli uusiutuvia vaihtoehtoja ei pystytä toteuttamaan riittävästi.

Suomessa sähköomavaraisuuden parantaminen on äärimmäisen tärkeää, erityisesti nyt, kun Estlink 2 -kaapeli Suomen ja Viron välillä on poissa käytöstä. Tämä tarkoittaa, että sähkön tuonnissa on rajoituksia, ja Suomi tarvitsee lisää omia tuotantolähteitä.

Yksi merkittävä haaste on tuulivoima, jonka kapasiteetti Suomessa on jo 8224 MW. Kuitenkin sen tuotanto vaihtelee rajusti, mikä vaikuttaa sähkön markkinahintaan. Kun tuuli on hyvä, sähkön hinta laskee alle tuotantokustannusten, mutta huonolla säällä se voi nousta ylimitoitetuksi, mikä heikentää Suomen kilpailukykyä.

Ydinvoiman lisärakentamista on myös vastustettu voimakkaasti, mutta monet asiantuntijat korostavat sen tärkeyttä energiataseen tasapainottamisessa. Taustalla on huoli siitä, että Venäjän vaikutusvalta energiavarantoihin tulee kasvamaan, jos Suomi ei kehitä omaa ydinvoimaansa. Jotta sähköntuotanto olisi kestävämpää ja varmempaa, on järkevää perustaa uusi ydinvoimayhtiö, kuten Suomen Ydinvoima Oyj, johon osallistuvat muun muassa TVO, Fortum ja valtionyhtiö Solidium.

Suomessa forka satunnaisten sähkönlähteiden varaan, mitä enemmän tarvitaan suhteellisen vakaata ja ennustettavaa sähköntuotantoa, varsinkin kun kulutushuiput alkavat lähestyä nykyisiä rajoja. Onko Suomi valmis tähän haasteeseen? Sähkön tulevaisuus riippuu nyt lyhyellä aikavälillä tärkeistä päätöksistä energiapolitiikassa.