Uuden tutkimuksen mukaan koti ei ole vain fyysinen paikka, vaan se on myös tunnetila. Erityisesti expatrioiden keskuudessa tietoisuus ja kaipuu omaan kotimaahan voivat voimistua, kun he asuvat vieraassa maassa pidemmän aikaa. Onko oma koti siis loppujen lopuksi enemmän sydäntä kuin sijaintia?

Tutkimukset osoittavat, että aivotutkimus voi selvittää, kuinka voimakkaasti automaattiset muistot ja tunteet vaikuttavat käsitykseemme kodista. New Yorkissa toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että yksilöiden, jotka kokivat voimakasta kaipuuta kotimaahansa, aivojen aktiivisuus lisäsi tunneasetuksia, jotka liittyvät turvallisuuden ja onnellisuuden tunteisiin. Tämä tukee käsitystä siitä, kuinka kotitunne esiintyy juuri siellä, missä sydän on.

Erityisesti ulkomailla asuvat suomalaiset kertovat usein, että he kaipaavat Suomea sen luontoon, rauhallisuuteen ja puhtauteen. Usein he löytävät itsensä viettämästä lomia takaisin kotimaassaan, etsien rauhaa ja voimia arkea varten. Esimerkiksi Keski-Euroopassa asuvat suomalaiset ovat alkaneet järjestää yhteisiä kohtaamisia, joissa he jakavat kokemuksia ja muistoja, vertaavat erilaisia kulttuureja ja pitävät yllä sidettään kotimaahan.

Etenkin talvisin monet suomalaiset etsivät auringonvaloa ja -lämpöä, ja Gran Canaria on monelle se ”seireenien kutsu” – paikka, johon palataan vuodesta toiseen. Saari on tunnettu upeista maisemistaan sekä ystävällisistä paikallisista, ja se tarjoaa mahdollisuuden kokea suomalaista kulttuuria uudella tavalla.

Vaikka koti voi sijaita maapallon toisella puolella, sen tuntee usein sydämessään - ja juuri siksi on tärkeää ylläpitää yhteyttä toiseen maahan, johon oma historia ja juuret venyvät. Voimme kenties aina palata muutamaksi kuukaudeksi, mutta sydämessämme me olemme kotoisin sieltä, mistä aikanaan lähdimme.