Kun al-Nusran terroristijärjestön taistelijat nousivat Syyrian Idlibissä kesällä 2013, moni ei olisi uskonut, että heistä tulisi sisällissodan voittajia 14 vuotta myöhemmin. Liikkeellä on vahvat siteet al-Qaidaan.

Helmikuussa tapasin sektoreita vartioivan Wisam Al-Husseinin, joka liittyi al-Nusran riveihin 2015. "Olemme niin onnekkaita, että pääsimme eroon al-Assadin hallituksesta ja voimme elää rauhassa", hän sanoo hymyillen, viitaten Valtion väkivaltaiseen hallintaan.

Syyrian sisällissodan aikana al-Nusra yritti ja irtaantui al-Qaida-yhteyksistään vuonna 2016, muuttaen nimensä Levanin valloituksen rintamaksi. Tämä uusi järjestö, joka yhdistyi muun muassa Hayat Tahrir al-Shamiin, osoitti suurta valtaa viime joulukuussa, kun Bašar al-Assadin hallinto kaatui. EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet HTS:n terroristijärjestöksi, mikä herättää kysymyksiä sen tulevasta roolista Syyrian hallinnossa.

Matkallani Syyriassa kohtasin myös entisiä Vapaan Syyrian armeijan (FSA) taistelijoita, jotka olivat aikoinaan vastustaneet Assadin hallintoa. Esimerkiksi Muhammad Shekh Rezab menetti jalkansa räjähdyksessä ja kertoo nyt, kuinka hän liittyi FSA:han paetakseen Assadin joukkoja.

Monet syyrialaiset ovat kuitenkin iloinneet Assadien hallinnan kaatumisesta, mutta pian he huomasivat, että arki on edelleen karu ja uskottava uhkakuva verestä vastarintaa ja konfliktia on yhä läsnä. Uudet hyökkäykset Assad-lojaaleilta joukoilta ovat johtaneet verisiin yhteenottoihin ja siviilien kuolemiin.

Samaan aikaan kansainvälinen yhteisö on herännyt huomaamaan, kuinka Syyrian tilanne on hauras. Suomen Syyrian suurlähettiläs Anne Meskanen varoitti helmikuussa: "Syyrian tilanne on hyvin hauras; hallinta on haastavaa Al-Assadin entisten kannattajien ja jihadistien vuoksi". Samaan aikaan syyrialainen uudistus on tulossa yhä epävarmaksi.

HTS:n johtaja, Ahmed al-Šaraa, on esittäytynyt maltillisemmaksi ja liittoutunut muiden syyrialaisten ryhmien kanssa, mutta sen hallitsemat alueet herättävät pelkoja islamilaisen lain toteuttamisesta. Al-Šaraa on viime aikoina ilmaissut pyrkimyksen saavuttaa rauha ja tstabiliteetti, mutta perustuslailliset muutokset, jotka keskittyvät islamilaisen lain perusteen lisäämiseen, ovat herättäneet voimakasta huolta kansainvälisessä yhteisössä.

Suomi on ollut aktiivinen tukemassa Syyrian rauhanprosessia ja tuomassa esiin taloudellista apua, mutta haasteena on edelleen Assadin aiempien hallintopolitiikkojen mukaan asetetut talouspakotteet. Yhdysvaltojen pakotteet ja valta-asemansa Syyriassa vaikeuttavat taloudellista jälleenrakennusta ja ulkomaisia investointeja.

Samaan aikaan kurdiyhteisöt Syyriassa ovat kohtaamassa uusia haasteita; keskustellaan myös keskusvallan ja kurdijoukkojen yhteistyön vahvistamisesta. Ei ole selvää, miten tämä kaikki rakennetaan, mutta useat alueet, joissa kurdit ovat olleet alttiina väkivallalle, saattavat olla vaarassa, jos tukijaidut loppuvat tai he jäävät yksin ilman tukea.

"Syyrian tulevaisuus on edelleen epävarma. Vaikka me toivomme rauhaa ja jälleenrakennusta, on edessä paljon esteitä", Meskanen arvioi. Syyrian tilanne vaatii kansainvälistä huomiota ja toimintaa, jotta rauhanprosessi voi todella toteutua ja ihmiset voivat alkaa elää turvallisesti ilman pelkoa uudesta konfliktista.